Jalkakivitutkimus

Lisää
13.04.2016 21:51 #30722 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Jatkan vielä että olis pitäny tietty mainita muutkin asialle aikaansa ja yleiskuntoaan uhranneet. kaikki satunnaiset kivihärpäkkeiden etsijät joille tietenkin oomma ikuisessa kiitollisudenvelassa. anyway, täs ny on kumminki sisämaan kivijutskat ja sit alkaa pitkä tyhjiö ja vasta ihan rantaviivalla alkaa samat kivet uudelleen. sitä en tiiä tosiaan miks välissä on satojen kilsojen aukkoa.



mielenkiintoinen detlaji eli totaalinen tyhjiö ilmaantui keskeisemmällä paikalla eli Mikkelin pohjoispuolella. asiaan tuskin sisältyy sen kummempaa kun et sillä alueella ei vaan asusta kameraa naksuttavaa ulkoilmaihmistä.

Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: pethuh

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2016 01:31 #30724 : Arthos
Arthos vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Voisin ajatella että tietyillä alueilla on tuhoutunut paljon näitä kivirakennelmia, osa on tippunut ajan saatossa jaloiltaan pois maan muuttumisen/kohoamisen seurauksena ja osa on kärsinyt metsänhoidon yhteydessä. Ja sitten pitäisi löytyä varmaan myös aukkoja taajamien ja asutusalueiden yms kohdilla josta ne kivet on varmasti hajoitettu maanmuokkauksen ja rakentamisen yhteydessä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.04.2016 14:01 - 14.04.2016 14:04 #30726 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Varmaan on joo kiviä kadonnutkin mut kaipa se pääongelma on, ettei niitä ole kukaan tajunnu vielä ettiäkään. eikä toi Vaiettu mitään buumia tuonu joten kaipa tää tarttee oman erillisen kirjansa jota kansa lueskelee lainastojen kautta ja hoksaa et pentele, tollanen on meidän kesämökilläkin. Ilman suuren yleisön apua ei tässä päästä puusta pitkään. Onneks on sentään te, niin päästään ees hajulle.

mut mä koetan hahmottaa jo löydettyjä tälläsen karttakuvan avulla jossa on noin suurinpiirtein kaikki löydetyt megaliitit jotka nykyisin tiedetään. Siitä isoimmasta reunustetusta alueesta näkee edelleen sen nauhamaisen luonteen joka alkaa Vottovaaralta halki pohjoiskarjalan, keskisuomen ja loppuen käytännössä kun seinään hämeessä.




Kuvasta näkee myös et eteläsavossa salpausselkien kohdalla on muutama ja en pidä mahdottomana vaikka muutama Hyvinkään juttukin kuuluis kerhoon. Selkeä rajalinja on kumminkin olemassa eteläsavon ja ton isomman vyöhykkeen välillä. Olen merkannut kartttaan myös varsinaissuomen ja eteläpohjanmaan jotka siis on edelleen suuria arvoituksia ja joihin palataan myöhemmin.
ja sit me katotaan tätä toista kuvaa joka kuvaa ylintä rantaa. Seuratkaa noita vihreitä pisteitä.


Siin on mielenkiintoisesti muinaisjärvi just tän eteläsavon ja vyöhykkeen välillä. Näemme itse asiassa samanlaisen aukonkin mikä megaliittienkin kohdalla on mikkelin alueella ja kaiken koristaa tuo kallaveden eli kuopion notkelma, kuten sitä jo nimitän. tässäkin muinaisrannat päättyy kuin veitsellä leikaten hämeeseen melko tarkkaan samalle kohdalle kun megaliittienkin kanssa.

Sitten me päästään detaljeihin. Noi yleiskartat on vähän hämääviä mut sanotaan ny noista tieteilijöistä mitä vaan, niin geologit on kyl pätevää väkee ja ne osaa hommansa. Olen ettiny megaliittikulttuurin pohjoisinta kiveä ja se näyttäs tällä tietämin olevan pohjanmaalla Tohnisen äijän kivi vähän kyläkaupasta pohjoiseen ja se osuu kun nakutettu just tohon rantaviivalle. Itse asiassa tollaseen merenlahteen joka on ollutkin hyvä asuinpaikka murtovetensä ja suojaisen sijaintinsa puolesta.


Meillähän on kyl ässä hihassa ja se on ollu ton Amindontin uskomaton aktiivisuus viime kesänä. Sitä kun vertaa tollaseen muinaispielisen karttakuvaan niin varmaan löytyy ristiriidattomia megaliitteja ja samalla selviää et noi metsissä unohduksissa ja kaukana kaikesta olevat megaliitit onkin todellisuudessa olleet strategisesti tärkeillä paikoilla kapeikoissa, murtovesialtaissa ja lahdenpoukamissa jossa hylkeet ja maitovalaat mielellään polskii. Laitoin punaisella pisteellä ton Kärnänkiven koska se on taatusti kaukana kaikesta ihan erämaassa mut karttakuvasta ilmenee, et sekin on sijainnu tollasen muinaislahden perällä, mahdollisesti sinne on yltänyt järvi tai joki. Tämä kartta ei ihan täydellistä vastausta anna mutta selkeän vihjeen mistä on kysymys.



mennään ny tää ihan loppuun ja katotaan vielä tota ruokolahden kummakiveä eteläsavossa. Ihan hyvin sekin osuu tollaseen salmeen ja melko tarkkaankin vielä. .



Eli yhteenvetona; kun asiaa katsoo paikallisella tasolla kuva tarkentuu. Samalla ilmenee et megaliitit puuttuu alueilta jotka holoseenina on olleet merenpohjaa. Kartat on liian yhteneviä ollakseen sattumaa. Tiettyjä eroavaisuuksia toki on. Ihan ylimmän rantaviivan mukaan ei mennä vaan lähinnä "toiseksi ylimmän rantaviivan" eli ollaan jossain ancylusmeren loppuvaiheissa ennen kun se muuttuu litorinamereksi.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 14.04.2016 14:04 : Jukkis.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Arthos, Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2016 00:41 #30727 : Arthos
Arthos vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Nehän vois olla ihan hyvin jotain muinaisia merimerkkejä jotka on tarkoitettu näkymään rannalta merelle ja merenkulkijoille, vähän niinkuin kummeleita tms.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2016 13:30 - 15.04.2016 13:34 #30731 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus

Jukkis kirjoitti: Sitten me päästään detaljeihin. Noi yleiskartat on vähän hämääviä mut sanotaan ny noista tieteilijöistä mitä vaan, niin geologit on kyl pätevää väkee ja ne osaa hommansa. Olen ettiny megaliittikulttuurin pohjoisinta kiveä ja se näyttäs tällä tietämin olevan pohjanmaalla Tohnisen äijän kivi vähän kyläkaupasta pohjoiseen ja se osuu kun nakutettu just tohon rantaviivalle. Itse asiassa tollaseen merenlahteen joka on ollutkin hyvä asuinpaikka murtovetensä ja suojaisen sijaintinsa puolesta.



Tuosta jukkiksen laittamasta "Tohnisen äijän" karttakuvasta alkoi raksuttaa tuo "Nenättömänsaari" ja mitä sen ranta kätkee kun sen piirtää nykyiselle karttapohjalle. Siitä tulin jo kirjoittaneeksi aikaisemmin toisaalla:


Historiantutkija J.V.Ruuth kutsui v.1897 jokea "Suupohjan emäjoeksi". Armas Luukko arveli tuntuvan siltä että "Kyrönjoki" säilyi "Korpijoen" rinnakkaisnimenä joen yläjuoksulla 1500-luvulle asti... Mutta tässä tulee se varsinainen pommi:

Joen oikea nimi vanhastaan oli koko matkalta ILMAJOKI !!!

Siitä kertovat paikannimet "Ilmolan pohja" (1532) ja Ilmola (1546) sekä se tosiasia, että eteläpohjanmaan maakunnan kartassa v.1650 joen nimenä oli aina Kauhajoen Aronkylään saakka ILMAJOKI (Ilma fluvius). Siellä joki haarautuu ja vielä Litorianmeren alkuaikoina 10000 vuotta sitten, Aronkylässä oli kapea salmi jossa Kurikan Niinistönmaa, Jurva, Nenättömänkylä ja Pässilä oli lähes Ahvenanmaan kokoisella saarella. Kauhajoki kuului jo mantereen puolelle. Tuolloin meri oli 90 metrin korkeudella ja meiränkin tupa olisi mukavasti ollut 7 metriä vedenpinnan yläpuolella. Myös Hiivanaasen aluetta ympäröisi puolikaaren muotoinen lahdelma.



Se mikä siinä ensimmäisenä pisti silmään oli Jurvan ja Ilmajoen väli, jonka puolivälissä on se Nenättömänluoman 33,3 km kohta. Hiivanaasen kivi on siitä hieman ylempänä noin 700 metriä nykyisen Nenättömänluoman rannalta. Muinoin koko alue on ollut suuri lahdelma ja sijaintinsa puolesta hyvinkin suojaisa poukama. Sen varrella on Viitalankylä ja Sahankylä, jonka jälkeen oleva Kylänvuori on näkyvissä, mutta Koivistonkylä on jo Nenättömän "luoman" veden alla. Ilmajoki eli nykyinen Kyrönjoki on ollut laaja salmi jonka kapein kohta on Kauhajoella Aronkylässä. Kurikassa joki haarautuu Jalasjokeen, joka on hyvin syvä kanjoni nykyisin. Pitkämön tekojärven kanjoni on alunperin ollut myös pitkä ja hyvin syvä, joka on yhtynyt Jalasjoen kanjoniin. Nykyisin sen erottaa korkea maapato toisistaan.

Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.

Norinkylässä on myös ollut samanlainen suojaisa poukama, ja se selittää myös miksi sen ja Jurvan välisen maantien varrella on olemassa vielä kivijatoja runsaasti. Myös Vanha-Kaija on ollut merenrannalla, jonne kaikki tielinjat viisaa.



Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 15.04.2016 13:34 : Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2016 13:45 - 15.04.2016 14:51 #30732 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Joo, mä oon ratkassu tän asian jo edellisviikolla ja kiistatta se kolahti kun sen viimeinkin oivalsi. että herra Sebaot vielä kerran antoi mulla kultajyvän käteen. Arthos on ihan oikeessa tässä asiassa, ne on merimerkkejä silloin tällöin mut ne on paljon muutakin. ne on olleet satamissa ja kylän keskuksissa mut koska ne on pääsosin ns. supra-akvaattisella alueella (tulikohan toi kirjoitettua ihan oikein?) eli alueilla jotka ei ole olleet merenpohjaa kertaakaan geologisen historiansa aikana sitten veiksel-kauden, niiden takarajaa on mahdoton tietää. Ne voi olla ancyluksen aikaisia, osa on selvästi vasta litorinan aikalaisia, mut mitä pohjoisemmas mennään, niin ne voi olla jo vaik yoldian tai jopa baltian jääjärven aikaisia. ja sen takia niitä ympäröivistä jutuista ei ole mitään jäljellä. Käytännössä maamme arkeologinen aikakausi alkaa vasta 3500eaa mut nää on jostain tuolta 8000eaa alkaen eli siirtää aikajanaa viitisenkin tuhatta vuotta tästä taaksepäin - ei sillä et kukaan korvaansa lotkauttais.

ja noi kiviportaat jota me on ihmetelty. muinaisrannoista näkee et ne on ilmeisemmin satamarakennelmia. Ne saattaa olla tosiaan jo 9000 vuotta vanhoja ja sitä kautta vanhimmista vanhimpia säilyneitä muinaiskohteita. ne voi olla vuodelta 8500-6000eaa kun ekat ajoitetut jutut on vasta 4200-3500eaa. tää on sillain iso juttu et kun oon koostanu aineistoo koko viikon saadakseni jotain tohon etusivulle niin laittelempa sinne.

MUOKS: ja siellähän se etusivulla on ja ihan ilmeisestä syystä - tarkoitus toimia keskustelupohjana. Tiettyjä yksityiskohtia pidän pimennossa mut sen verran vihjaan että kun seurasin näitä muinaisia rantavalleja, niin törmäsin tossa lähimaastossa muutamaan megaliittiin josta en ennen tiennytkään. mut tällä kerralla en pentele mene sinne rospuuton aikaan ettei taas käy vanhanaikaisesti.
Viimeksi muokattu: 15.04.2016 14:51 : Jukkis.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Arthos

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2016 17:28 - 15.04.2016 17:31 #30735 : Arthos
Arthos vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Kyllä tuosta varmasti mielenkiintoisen kirjan saa aikaiseksi. Taas huomaamme että aina löytyy uutta pohdittavaa historiamme suhteen vaikka kuinka luulisi että kaikki jutut on jo käyty läpi ;)

Ihmettelit tuossa etusivulla että miten karhu sopii merimaisemaan tai kiven muodoksi. Itse ajattelisin että karhu on saattanut olla tärkeä eläin muinaisille ihmisille vaikka merenkäynti onkin ollut hallussa kyseisessä muinaisessa (korkea?)kulttuurissa; eiväthän ne toisiaan sulje pois. onhan nykyäänkin monen rannikkokunnan vaakunassa karhu, ja olihan karhu jo levinnyt aikoja sitten näillekkin asteille... Se on sitten toinen asia esittääkö nuo edes karhua tai mursua, koska sitähän ei voi oikein mitenkään saada selville. Lopulta ihmisellä on kyky nähdä niitä asioita joita hän haluaakin nähdä...
Pääasia taitaa olla kuitenkin se että kivet ovat olleet tarpeeksi näkyviä ja toimineet jonkinmoisina reittimerkkeinä sekä maalla että vesillä. Ja mistäs tietää vaikka ne olisi aikoinaan jopa olleet maalattu kauttaaltaan jollain värillä jotta näkyisivät paremmin (punaisia jälkiä on aika monessa kivessä, joita ei kuitenkaan voi tulkita kuviksi). Myöhemmin sitten maalattu väri on hävinnyt ja kivien funktiokin on saattanut vasta myöhemmällä ajalla muuttua uskonnolliseksi, sitä myötä kun ranta on kaikonnut niiden läheltä.
Viimeksi muokattu: 15.04.2016 17:31 : Arthos.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.04.2016 18:20 #30736 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Tottakai tää on kertomisen arvoinen tarina. Sillä tää on omissa silmissäni isointa mitä oon tällä alalla tehny koska ny liikutaan kulttuurisessa aamunkoitossa jossain niin kaukana menneessä, ettei sinne oo kukaan toinen koskaan päässy ees kurkistaan. Suomalaisuuden alkujuuret on ny täällä jos jatkuvuusteoriaa on uskominen.
ja vitsihän on että on mahdoton sanoa miten vanhoja nää on koska nää on vedenkoskemattomia alueita ollu viimeset 20 000 vuotta mut jos ny jotain veikseliä pitää takarajana, niin voidaan päästä halutessaan 12 000 - 13 000 vuoden päähän. Joskin kun traditio jatkuu aina 4000 eaa tietämille, on epäilyttävää pysyisikö mitään kulttuuri niin pitkiä ajanjaksoja muuttumattomina.

Minä kun rakastan esimerkkejä niin otetaas tai Ollinkivi tossa Ruovedellä. Kun kattelin sitä muinaisrantana niin ilmeni et se on tollasen pitkän lahdenpoukaman päässä joka on pitkä kun vuono. Ei mulla ainakaan ole epäselvää etteikö sen lahden perukoilla olis ollu joku kylä 8000-10 000 vuotta sitten mutta on selvää ettei sinne kannata mennä kaiveleen kun ei sieltä voi löytää mitään, ellei ny sitten ota maaperähiekasta näytteitä pikkukemistin vehkeillä. Samalla kun seurasin tota muinaista rantaviivaa honasin tollasen kun jaakonkiven josta en ollut aiemmin tietoinenkaan.
Löysin siitä tälläsen kuvan. On tollanen mammutinkokonen kivenjärkäle joka näkyy olevan kivijalalla tuettu?
www.geocaching.com/geocache/GC4KHC0_jaakon-kivi?guid=3a56176b-b192-4fa9-bdd2-274eae3a7202



Nyt kun me katotaan seutua isompana ne nähdään muut megaliitit niin ikään olleen saarilla. Paimenenalttari ihan pohjoisessa lienee ollut just merimerkki koska saari on liian pieni asutettavaksi ja kaipa se makeavesikin on vähän ratkaisevaa. Minen epäile ollenkaan etteikö tolla ollinkiven pääsaarella Ryövärinkuoppa ole jo silloin ollut käytössä. Sitten tonne oikealle merkkasin ton Lakukiven joka niin ikään on saaressa.



Nyt tulee sit vaan se tärkein eli onko tässä ollutkin oleellista et on vaan haluttu ettiä korkein mäki johon näitä rutataan jolloin ne voi tiety olla nuorempiakin. mut se että pääosa on muinaissaarissa kerta toisensa jälkeen panee kyllä miettiin et nyt ollaan tosiaan niissä ajanjaksoissa kun maasto oli vielä ton näkönen. Minen ees tiedä mitä geologista ajanjaksoa tämä ylinranta tossa ohjelmassa kuvastaa. Mun mielestä kai jotain yoldiameren ja anycylusjärven aikakautta sillä baltian jääjärvi on käsittääkseni vaikea rekunstroitava. Mitä olen kattellu näitä kokoluokkia niin noissa luodoilla näkyis olevan pienimmät ja suurissa saarissa isoimmat joka kyl kielii että luodoille ne on aikanaan roudattu jostain. Sen nyt kai tajuaa ettei satatonnisia murikoita ny ihan luodoille enää saiskaan.
ja jos me tosiaan puhutaan tälläsistä ajanjaksoista jotka menee jo pleistoseenikauden puolelle niin ei toi mammuttia esittävä kivi ny niin ihmeellinen juttu ole.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.04.2016 18:36 #30747 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Todella mielenkiintoiseksi mennyt tämä keskustelu muinaisrantojen myötä. Todella fiksua kytkeä nämä megaliitit muinaisiin vedenkorkeuksiin. Tästä on varmasti löydettävissä paljon uusia ulottuvuuksia.

Antero kirjoitti: Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.


En tunne näitä Pässilän seutuja ja varmasti alueelta on löydettävissä vaikka mitä mielenkiintoista. Näitä satamia on kuitenkin vaikea pitää ihmisen tekosina, jos todellakin sijaitsevat aavan meren puolella. Merenkulkijat ovat aina rakentaneet satamansa suojan puolelle. Kyseessä on todennäköisesti muinaisranta jonka ahtojäät ovat lananneet vuosisatojen aikana. Merenrannat ovat pullollaan vastaavia muodostelmia tänäkin päivänä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.04.2016 19:52 - 16.04.2016 19:57 #30749 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus

tarja kirjoitti: Todella mielenkiintoiseksi mennyt tämä keskustelu muinaisrantojen myötä. Todella fiksua kytkeä nämä megaliitit muinaisiin vedenkorkeuksiin. Tästä on varmasti löydettävissä paljon uusia ulottuvuuksia.

Antero kirjoitti: Saaren pohjoisempi pää päättyy Tipulinkalliioon ja josta on ollut toisaalla juttua. Jurvan ja Tipulinkallion välille sijoittuu Pässilän satama-alueet, joita on ainakin Kokonmäessä ja jossa on myös jättinkirkko. Vanha-Pässilässä ja Pikkupässilässä on suurimmat "laituripaikat" neljässä tasossa, kuten myös Rajalammen vierellä olevalla kalliolla.


En tunne näitä Pässilän seutuja ja varmasti alueelta on löydettävissä vaikka mitä mielenkiintoista. Näitä satamia on kuitenkin vaikea pitää ihmisen tekosina, jos todellakin sijaitsevat aavan meren puolella. Merenkulkijat ovat aina rakentaneet satamansa suojan puolelle. Kyseessä on todennäköisesti muinaisranta jonka ahtojäät ovat lananneet vuosisatojen aikana. Merenrannat ovat pullollaan vastaavia muodostelmia tänäkin päivänä.




Tässä on linkki Pässilän muinaissatamiin:

sinikivi.com/foorumi/arkeologit/18063-suomen-muinaiset-satamat

Naapurin vanhaisänta usein kertoi trooppisista kasveista ja että Suomi on ollut joskus muinoin Egyptin korkeudella. Kertoi että Pässilässä ja Äijän- sekä Ämmänpellolla on sellaisia kasveja mitä ei missään muualla Suomea ole. Hän myös kertoi satamasta ja siitä että siellä on edelleen metallirengas johon on joskus muinoin vene sidottu kiinni. Moni tuttu kertoo nähneensä sen renkaan ja sen lähettyvillä on iso luola, parikin sellaista. Myös kalliomaalauksia olisi... Paikka missä kiertelin on tosiaan satama tai laivatelakka, ajalta kun vesistö ennen maan kohoamista ylsi pitkälti yli sadanmetrin korkeuteen. Vanhan Kainuunmeren alue on tunnettu maan kohoamisesta ja maan nousu tapahtuu voimakkaimmin Merenkurkusta Kemiin ulottuvalla alueella, ollen paikoitellen suuruudeltaan 9 mm vuodessa. Laskettaessa maan kohoamisen mukaan koska vesi on näitä rinteitä huuhtonut, päästään karkeasti 14000 vuoden taakse eli 12000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Ancylusjärven aikajaksolle. Ancylusjärvi oli ennen Litorianmerta ja nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900-7200 eaa. Vaihe on nimetty tuon ajan kerrostumista runsaasti löytyneen Ancylus fluviatilis -kotilon mukaan. Sataman ympäri menevä tie on 120 metriä meren pinnasta ja rinne jossa satamalaitureita on muinoin ollut, on 140 metrin korkeudella. Laskin rienteessä olevaa vuonoa kulkiessani noin 300 metrin matkalle yli 20 laiturin haaraa. Ajan myötä kun maa on kohonnut ja veden pinta on laskenut alemmas, laiturivalleja on useammalla tasolla. Parhaiten säilyneet on ylempänä ja se mikä niissä eniten ihmetyttää, miksi kivilaatat on aseteltu tai "valettu" 45 asteen kulmassa... Vasta alempana nuoremman kauden kivet ja niiden saumat on suoremmassa linjassa. Niin miksiköhän muuten ruotsalaisvaikutteinen museovirasto muuten kiertää tälläiset alueet kaukaa...

Koordinaatit: 62.74369, 22.19345

Kokonmäen jätinkirkolta ja satamasta matkaa tänne on 1.4 km ja Rajalammen satamakalliolta 1,9 km sekä Hiivanaisenkiveltä 5 km.


Kuvanssa oleva V-haarauma on kanavan alkupäästä toinen ja suurten "laivojen" telakoitumiseen tehty ja johon laivan tai veneen köli asettuu.



Kotoani ei ole kuin vartin matka ja lähipäivinä on tarkoitus taas kierrellä aluetta ja kuvata sitä. Erityisesti ettin metallirengasta, jonka muutamat on nähneet mutta eivät muista missä paikassa se on. Naapurin penan mukaan se on isokokoinen ja vahvasti kiinni kalliossa. Lähellä on vielä kalliomaalauksia.





Erikoista paikan valleissa on laattamaiset ja pitkät kivitasot joiden väleissä on sauma ja että kivilaatat on asetettu 45 asteen kulmaan. Tämä on kummassakin paikassa, Vanhan- ja Pikku-Pässilän rinteissä nähtävissä pitkinä muureina ja se ei millään ilveellä voi olla "sattumaa" luonnon tekemäksi:


sinikivi.com/media/kunena/attachments/473/15090128.jpg
Viimeksi muokattu: 16.04.2016 19:57 : Antero. Syy: tekstin fiilaus

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.04.2016 22:29 #30757 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Mulla meni tää päivä ruoveden mettissä haahuillessa. piti ettiä yhtä kivee jota kolmen tunnin rupeamankaan jälkeen ei tullu esiin. Maasto on kiistatta siellä päin pirullisen samanlaista. Tuli kyllä törmättyä kaikenlaisiin pienempiin juttuihin josta joskus lisää. se mikä sieltä sitten tarttu oli inspiraatiot ja näkökulmat josta on vielä paljon hyötyä. :huh:

Puhutaas vähän pohjanmaasta. Sievin Kukonkylän Kaunisnevalla on sit melkoinen järkäle. tarkempi sijainti tuntematon mut niinhä tossa tekstissä sanotaan et olis laavun lähellä
asiakas.kotisivukone.com/files/sievinkylat2010.kotisivukone.com/kukonkyl1...pdf
Sit on niinki pohjoisessa kun Muhoksen Pyhänsivulla "Pyhäsivun ja Aittokosken välillä iso kivi ja sen päällä suuri ja mykevä laaka. Sitä kutsutaan Hattukiveksi". Tarkempi sijainti tuntematon. Olen kattonu että rannansiirtymäteorian mukaan molemmat olis ajalta 6500 eaa. siitä rannemmas kaikki pöytäkivet on poikkeuksetta jätinkirkkonkulttuurin tekosia eli ytimekkäästi vain vuodelta 4000eaa - eli siis nuorukaisia.
Mun ongelma on tietenkin miten noista sais kuvat mun kirjaani ilman että mun tarttis ajella tampereelta oulun korkeudelle? Mietin vaan voisko tää palsta ja sen väki olla jollain lailla avuksi ees tossa toisessa kohteessa? Tietty on sekin mahdollisuus et vaan ettii sikäläisen paikallislehden päätoimittajan jos se viittis ottaa kuvan ja antaa tieteelliseen käyttöön?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.04.2016 01:12 #30759 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Tuossa oli nimi ja puhelinnumero Sievin kivelle...

Kaunisnevan kivipöytä ja sen läheisyydessä olevat samanmuotoiset pienet kivi-kasat kiinnostavat varmasti tutkijoita. Metsästystä ja Lapin matkailua harrastava Heikki Harju on valmis lähtemään oppaaksi. Aikaa eläkeläiseltä liikenee kivipöydän esittelemiseen. Heikin tavoittaa numerosta 0400- 841 128.



Tuossakin kivessä on tuota mystistä saumaa...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
17.04.2016 13:06 #30762 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Voihan tohon rimpauttaa niin sillä jos ei vapaaehtoinen sinne lähde juhannukseen mennessä, se on mentävä itte hakeen löpöö Nesteeltä ja lähdettävä matkaan. On siinä reitin varrella muutakin. Sitä en sit tiiä vastaako numero enää kun on useempi vuosi artikkelista mut yleensä joka kunnassa on aina se oma tietopankkinsa joka yleensä on perinteisesti kansakouluopettaja tai paikallislehden päätoimittaja. Tollasen kiven kyl luulis ittekin löytävän jos päättää olla omatoiminen vaikka aikaa haahuiluun kannattaakin varata.

Sinänsä kyse on pelkästä kuvasta koska rannansiirtymä sillä alueella muuten on liian haastavaa. Minä olen oppinut täällä pohjoishämettä kolutessani että joka "saaressa" on aina vähän erilaiset kivet. Toisissa ne on vaan mahallaan, toisessa yhden kiven varassa ja kolmannessa jotain muuta. ja kun niitten on tarkoitus ollu näkyä ulapalle, niihin sisältyy jokin koodi. ja sit niitten kaikkien kaksoiskappaleet on aina siellä Lieksan suunassa jossa on päämantereen rantamat. Hissuksiin tän kuvionraamit tässä alkaa hahmottuun.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.04.2016 16:28 #30842 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus
Sievin juttu on plakkarissa - kiitos vaan anonyymiksi jääneelle palstalaiselle.

Oon ollut tässä hissuksiin kun olen tutkiskellut muinaisia lämpötilakäyriä, maannousemia ja jälkiä ihmisasutuksen alkuhetkistä. Tähän päädyin kun kävin keskusteluja Napakiven kanssa.



Mä kysyin siltä miten se on ylipäätään voinu päätyä autiolle luodolle kaukana kaikesta, ja onko se ollu valmiina siellä luodolla ja vaan nostettu pystyyn. Joka on oikeestaan epätodennäköistä ottaen huomioon miten pieni saareke se on ollut. Se on kiikutettu jostain emäsaarelta. Sit mä niinku kysyin miten ja millä se on sinne viety. Veneellä? Tollanen yli tonninen rohjake ei varmaan menis muuta kun veneenpohjasta läpi. Vedetty köydellä perässä koska vesi pienentää painovoimaa mut ajatushan on ihan hullunkurinen. Kai sen sanoo järkikin että jäätä pitkinhän se on tönätty ja jos nykyjäälläkin vielä ajetaan kuorma-autoilla, niin kyllähän tollanen kivikin kantaa jään päällä. Ainoo vaan että holoseeni alkoi jo 9500eaa ja mitään jäätä ei enää ollutkaan.

Sillä napakivi kuten lähes kaikki muutkin megaliitit ilmentyy vaan ja ainoostaan muinaisrantojen rantamilla ja jos joku ei tätä vielä tässä kohtaa ole tajunnut, niin sanotaan se nyt tässä: kivet on pantu paikalleen ennen kuin maankohoaminen on alkanut. Minkä käytännössä täytyy tarkoittaa Baltianjääjärven ja Yoldiameren taitekohtaa. vanhin merkki ihmisasutuksesta on tuolta Lahden Ristolasta joka silloin muuten on ollut merenpohjaa kun näitä kiviä on jo väkätty. Mikä tarkoittaa arkeologisessa kontekstissa että nämä megaliitit ovat n. 1500-2000 vuotta vanhempia kun ensimmäinen tunnistettu jälki alkusuomalaisesta. Olisin aika varma että juttu on loogisesti pätevä ja sille on kovaa evidenssiä tueksi. Lähin tunnettu ihmisasutus näihin aikoihin tunnetaan vasta ääniseltä butonon kulttuurina joka vaikutti 10 200 eaa.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
21.04.2016 18:15 - 21.04.2016 18:20 #30844 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Jalkakivitutkimus

Jukkis kirjoitti: Kai sen sanoo järkikin että jäätä pitkinhän se on tönätty ja jos nykyjäälläkin vielä ajetaan kuorma-autoilla, niin kyllähän tollanen kivikin kantaa jään päällä. Ainoo vaan että holoseeni alkoi jo 9500eaa ja mitään jäätä ei enää ollutkaan.




Minä uskon että tuo kivi on viety muinaisjalaksen tai jalasten päällä, sillä niitä on löytynyt niin veneen alle laitettuna kuin eläimenkin vedettäväksi tehtynä. Vanhimmat jalakset ja rekipelit on iältään yli 5000 vuotta vanhoja mitä niitä on soista löytynyt ja ajoitettu. Se onko veturina sitten ollut ihminen, hevonen, härkä, poro tai hirvi... Hirvikin on aikoinaan ollut myös ratsuna, ainakin metsärosvoilla ja josta ruotsin kunkku sääti 1700-luvulla lainkin, joka kielsi hirvellä ratsastamisen. Kieltoon oli syynä se, kun kruunun hevoset eivät pärjänneet vauhdissa mukana. Koirakin olisi mahdollinen vetäjä, mutta kun paikalliset hupit on alunalkaen jalostettu ihan muuhun käyttöön kuin vetokoiriksi ja en ainakaan itse ole törmännyt sellaiseen tietoon, että Suomessa olisi käytetty koiria muinoin vetokoirina.?
Viimeksi muokattu: 21.04.2016 18:20 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.173 sekuntia