Ristiretket

Lisää
19.08.2013 14:32 #19902 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Ristiretket
Jeps, mukavaa että päästiin taas reipashenkisen ”hörhöilyn” makuun. Sillä mikään ei edistä asiaa samassa mitassa kun osata vetää korkeelta ja kovaa. perinteisiä malleja seuraamalla päätyy siihen iänkuiseen umpikujaan kun kaikki muutkin.

Itse asiassa tossa super-electricin hahmottamassa mallissa vilahtaa jotain tärkeetä. erityisesti niissä kohdin joihin salmiakkikuviota ei pysty sovittaan. sillä eikö ne paikat olekin mystisesti juuri ne, joita olemme epäilleet toisten kansojen ja kulttuurien luomiksi sillanpäiksi ts. siirtomaiksi. Mikä tarkoittaa sitäkin, että Sinä arvoisa super-electric olet edelleen ns. kuumilla jäljillä koska havaintosi vain vahvistaa jo pohdittavia asioita.

Honasin tossa yhtä vanhaa karttaa katsoessani uudenmaan linnavuorista että jostain syystä porvoon yläpuolella kirkot tapaa mennä suoria linjoja vaikka siihen ei mitään maastollista syytä olekaan. Älkääkä vaan kysykö mitä nää kirkot on – minen tunne aluetta yhtään

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 16:09 #19904 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: Ristiretket
Näinpä.. täytyy uskaltaa ajatella korkealentoisesti, jotta saadaan uutta näkökulmaa aiheeseen. Näinhän se ongelman ratkaisussa yleisestikin menee, että innovaatiovaiheessa hulluimmatkin ideat ovat sallittuja. Sääli vaan että tämä yhteiskunta on niin kehittymätön että sillä on rajoittunut kyky sietää mitään uutta ja erilaista.

Niin asiaan.. tutkiskelin tässä Länsimetron rakennushankkeen geologista dataa ja Etelä Suomen kallioperässä kuten koko Suomessa on runsaasti erilaisia ns. lineamentteja eli siirrosvyöhykkeitä, joissa kallion magneettisuus vaihtelee.

Täällä, kuten koko Suomessa nämä lounas-koillis -suunnat sekä kaakko- luode -suunnat ovat vallitsevia ja niiden voimakkuus/tiheys vaihtelee melko säännöllisesti..





Tässä kuvassa on pääkaupunkseudun lounas-koillis-suunnan ”lineamentit” vasemmalla Espoo. Voimakkain linja on ns. Porkkala-Mäntsälä Shear Zone, jossa kallioperässä on Porkkalasta Mäntsälään voimakkampi vyöhyke. Tältä siirrosalueelta on louhittu rautamalmia esim. Espoon Pitkäjärven koillispäästä, joka kertonee mistä on kyse (mitä enemmän rautaa.. sitä johtavampaa materiaalia on maaperässä).

Olisiko niin, että kosmiset ja maapallolliset tapahtumat vaikuttavat näihin linamentteihin "supersähköisesti" toimien kuten akupunktiossa maapallon energialinjoina. Tietyillä paikoilla nämä linjat nousevat maan pintaan ja paikalla oleva ihminen voi kokea kosmisen yhteyden helpommin kuin ei-siirrosvyöhykkeellä.

Nykyään nämä ko. "jumalaiset" resonanssit eivät välity ihmiseen, kun ympärillämme on kaikkea ylimääräistä elektronista saastetta, kuten esim. tämä Wifi ja GSM signaalisäteily. Tekisi varmaankin meille kaikille välillä ihan hyvää löytää tällainen voimakas Shear Zone ja siitä pyhä vuori ja tepastella hetki voimakkaasti magneettisella kalliolla paljain jaloin ja olla siten maadoitettuna yhteydessä maailmankaikkeuteen. Ja siten ladata hieman pattereita..

Muistaakseni Hikipediassa oli kirkkomitoista jotain tällaista geologista selitystä.. ja hörhöilyltähän tämä kovin tuntuu. Mutta kuitenkin niin loogiselta. Ehkä tämä on meille ennakkoluulottomille hyvä työkalu ymmärtää muinaisuutta..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: julsei

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 17:13 #19905 : viis-astua
viis-astua vastasi aiheeseen: Ristiretket
Persingerin "synteettisen telepatian" parissa tekemät tutkimukset osoittavat maan magneettikentän välittävän tietoa aivosta toiseen jollain kummalla viisiin.

Ovatko muinaiset palvontapaikat on jonkinmoisia "puhelinkoppeja".


jatkakaa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 17:42 #19906 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Ristiretket
Kuppikivistä ja kallioista joskus heitin ilmoille samanlaisen puhelinkoppiteorian..eli pyhillä paikoilla immeiset on pystyneet luomaan kontaktin toiseen immeiseen toisella pyhällä paikalla..

Jotain energiaakeskittymiä varmaankin on noissa linnavuorissa ja mäissä..vaan mikä on ollu se tyyli miten muinaiset siellä on touhunnu.

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 18:19 #19908 : JanneK
JanneK vastasi aiheeseen: Ristiretket
Voisiko noita eri "kirkkomittoja" soveltaa oikeiden linnojen erotteluun Meritien hälytysjärjestelmän vähäpätöisemmistä merkinantolinnoista ? Ajatuskulkuni on siis jotakuinkin sellainen että osa linnoista on ollut etappeja (päivämatka tms) jossa on ollut myös välivarastointi kauppatavaralle. Nopeastihan tuon matkan joskus kevättulvan aikaan on veneellä taittanut merelle päin, mutta takaisinpäin tuleminen onkin sitten ollut todella työlästä, niinkuin jokainen venettä koskessa kiskonut tietää. Siksi tuossa matkanvarrella on käytännössä (loogisesti ajatellen pakko) olla etappeja, joissa arvotavara on saatu suojaan kastumiselta sekä varmaan vaihdettu miestäkin (näin ei päivämatka tullut liian pitkäksi ja kerkesi kotiin ennen kevätkylvöjä). Ne turkikset oli nimittäin erittäin arvokasta tavaraa, eivät nuo frankkilaismiekat sun muut itsestään ole Hämeen hautoihin päätyneet. Ne olivat kuitenkin päälliköiden statusmerkkejä ja peniksenjatkeita.

Arvelen että jollakin "kirkkomitalla" nämä todelliset etappipisteet voisivat selvitä koska ne oikeat linnat on rakennettu asutuksen läheisyyteen. Asutuksen läheisyydessä on taas aina ollut hiisi, eli pyhä lehto. Hiisi, linna ja kylä(t) muodostavat siis aina rautakautisen, pakanallisen kokonaisuuden. Joissain tapauksissa voi olla että se linnavuori on itsessään ollut hiisi. Minähän en noista kirkkomitoista mitään ymmärrä joten jään odottamaan viisaampien tuotoksia.

Kiintopisteitä rannikolta saa ehkä näistä (olettaen siis että pyhillä paikoilla on jotakin tekemistä noiden mittojen kanssa):



Troll- (peikko) ja Jätte- (jättiläinen) paikannimet todennäköisesti sisältävät muistitiedon aiemmasta suomenkielisestä paikannimestä (tai paikan funktiosta, kuinka vaan asia halutaan ilmaista). Kristillistymisen jälkeen hiisi lakkasi olemasta pyhä paikka ja siitä tuli jonkinlainen metsänrölli joka lymyili lähimetsissä lapsia pelotellen. Tässä vaiheessa nuo ruotsinkieliset paikannimetkin on sitten kirjattu ylös jolloin hiisi = troll tai jätte.

Kun ketjun aiheena on kuitenkin ristiretket niin lisäänpä vähän löylyä ristiretkikritiikkiin. Katsokaapa tuota Meritien (tai sitten sen Hiidentien) reittiä. Ajatelkaa että tuonne jokireittien suuhun heitetään parikymmentä laivallista ristiretkeilijöitä. Siitä niiden pitäisi sitten jotenkin päästä Vanajan Hämeeseen. Eihän niistä oikeasti pääsisi sinne perille hengissä yksikään. Matka on pitkä, mitään oikeita karttoja ei siihen aikaan ollut. Joet risteilee sinne sun tänne. Suota ja metsää kaikkialla, kyliä vähän. Hälytysjärjestelmä kertoo vihollisen jokaisen liikkeen. Kokeneet turkismetsästäjät väijyy nuolineen metsissä jne. En muuten usko että Vanajan Hämeeseen saakka on ollut mahdollista edes päästä. Sama pätee Novgorodilaisten vuoden 1328 retkeen. Eiköhän nekin ole jääneet pyörimään johonkin Lohjanjärven ja Hiidenveden vesistöihin ja siellä sitten rällästäneet. Kartan perusteella tuolla Vihdissä näyttäisi olevan sellainen järvikin kuin Vanjärvi, josta johtaa Vanjoki Hiidenveteen. Olisikohan siis legendaarinen Vanain kaupunkin itseasiassa sijainnut tuolla läntisellä Uudellamaalla. Pitäisiköhän koko tuo alue uudelleen nimetä esimerkiksi Merihämeeksi ?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 21:37 - 19.08.2013 21:40 #19910 : Simeoni I
Simeoni I vastasi aiheeseen: Ristiretket
Lukioaikana tehtiin kanoottiretki Karkkilan "takamaastoista" Lohjanjärvelle, reitti kulki osin Vanjokea ja poikettiin myös tuossa Vanjärvellä. Ensinnäkin retki piti tehdä keväällä, koska joessa /purossa on aika vähän vettä, kesällä vielä vähemmän. Vanjärvelle päästiin puikkaamaan, takaisin piti palata samaa reittiä. Järvi oli todella matala, muistan että melalla onnistui tökkimään pohjaa hyvinkin helposti, vesikasveja oli joka paikassa. Vertaisinkin sitä menneeseen Nurmijärveen joka kuivattiin. Se oli kuuluisa runsaista vesilintukannoista. Muuten reitti kulki osin metsäisiä kiemuraisia osuuksia ja sitten tylsähköjä "peltosuoria". Peltoja varmaan oli ennen vähemmän ja kuten todettu jos tuota reittiä halusi pahat mielessä edetä, niin hankalaksi se on pystytty tekemään.

Noista viivoista ja salmiakkikuvioista sen verran, että ihan yhdeltä arkeologian kurssilta muistan miten Englannin feodaalisen ajan pienten ruhtinas/kuningaskuntien sekä kylien ja kaupunkien sijaintia toisiinsa nähden oli mallinnettu mehiläiskennosta tutulla kuviolla (heksagoni). Tulokset olivat sopineet kartalle häkellyttävän hyvin. Sehän on lisäksi luonnollinen, symmetrinen kuvio jota löytyy luonnosta. Muistelisin niin että keskuspaikka sijaitsi kuvion keskellä (esim. kartano/linnavuori??) ja pienemmät yksiköt sijaitsivat kuusikulmion kulmissa.
Viimeksi muokattu: 19.08.2013 21:40 : Simeoni I.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: julsei

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 23:31 #19911 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Ristiretket

Noista viivoista ja salmiakkikuvioista sen verran, että ihan yhdeltä arkeologian kurssilta muistan miten Englannin feodaalisen ajan pienten ruhtinas/kuningaskuntien sekä kylien ja kaupunkien sijaintia toisiinsa nähden oli mallinnettu mehiläiskennosta tutulla kuviolla (heksagoni). Tulokset olivat sopineet kartalle häkellyttävän hyvin.


Miksi kuulen asiasta vasta nyt? Jos tää pitää paikkansa, sehän on koko jutun avain. en panis pahitteeks vaikka informeeraisit asiasta enemmänkin - uskon että muitakin kiinnostaa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 23:33 #19912 : JanneK
JanneK vastasi aiheeseen: Ristiretket

Simeoni I kirjoitti: Ensinnäkin retki piti tehdä keväällä, koska joessa /purossa on aika vähän vettä, kesällä vielä vähemmän. Vanjärvelle päästiin puikkaamaan, takaisin piti palata samaa reittiä. Järvi oli todella matala, muistan että melalla onnistui tökkimään pohjaa hyvinkin helposti, vesikasveja oli joka paikassa. Vertaisinkin sitä menneeseen Nurmijärveen joka kuivattiin. Se oli kuuluisa runsaista vesilintukannoista. Muuten reitti kulki osin metsäisiä kiemuraisia osuuksia ja sitten tylsähköjä "peltosuoria". Peltoja varmaan oli ennen vähemmän ja kuten todettu jos tuota reittiä halusi pahat mielessä edetä, niin hankalaksi se on pystytty tekemään.


Aika liruja suurin osa noista reiteistä nykyään varmaan on. Vettä on kuitenkin ollut paljon enemmän vielä 1700-luvullakin. Silloin aloitettiin järvenlaskut jotta saatiin enemmän viljelypintaa rehutuotantoon. Ihan järjestäen kaikkien Etelä-Suomen järvien pintaa on laskettu 1-3 metriä. Nurmijärvi ja Hausjärvi tietysti on noita kokonaan kuivattuja. Esimerkiksi Kernaalanjärven pintaa on laskettu roimasti. Hakoisten linna on muutama satavuotta sitten ollut vielä järven ja Räikälänjoen jokisuistoon työntyvän niemen nokassa. Ei ole enää vaan noin 500 metriä järven rannasta länteen.

Eli aikanaan on noissakin liruissa virrannut vettä paljon enemmän kuin nyt, ei ne tietysti mitään mahtivirtoja silloinkaan ole olleet. Millään laivalla niitä ei ole kuljettu, veneellä kyllä. Kevättulvan aikaan ne retket on muutenkin pitänyt tehdä, ihan kauppatavaran luonteesta johtuen. Turkikset on parhaimmillaan kovilla pakkasilla, helmikuussa kaiketi. Sitten ne on käsitelty taljoiksi, kuivattu, pakattu tikkureiksi (10 nahkaa) tai kiihtelyksiin (40 nahkaa) ja tässä kohtaa ollaankin huhtikuulla. Merenkäynti on varmasti käynnistynyt siinä huhti/toukokuun vaihteessa (tässä on pidettävä mielessä että tuulella luovittiin ja tyvenellä soudettiin, laivallakaan ei matka taittunut ihan nykynopeuksilla). Novgorodin tai Gotlannin markkinoillekin on siis ollut parin viikon rupeama sieltä "Portus Tavasterumista".

Birger oli kuitenkin niin kova jätkä että se osasi ihan itsekseen suunnistella tuolla jokireiteillä, metsien keskellä. Lisäksi se hommasi matkan varrelta satakunta soutuvenettä joilla urheat ristiretkiläiset matkasivat ylävirtaan monen päivän reisun. Kukaan ei edes matkalla onnistunut Birgerin joukkoja näkemään, koska heillä oli kaikilla näkymättömyysviitat :whistle:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.08.2013 23:50 - 19.08.2013 23:53 #19913 : JanneK
JanneK vastasi aiheeseen: Ristiretket

Jukkis kirjoitti: Miksi kuulen asiasta vasta nyt? Jos tää pitää paikkansa, sehän on koko jutun avain. en panis pahitteeks vaikka informeeraisit asiasta enemmänkin - uskon että muitakin kiinnostaa


Kiinnosti niin paljon että en malttanut Simeonin vastausta odottaa. Tämä lienee teorian pohja:

en.wikipedia.org/wiki/Central_place_theory

Kannattaa katsoa myös external links osio.
Viimeksi muokattu: 19.08.2013 23:53 : JanneK.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.08.2013 00:31 - 20.08.2013 00:33 #19914 : Simeoni I
Simeoni I vastasi aiheeseen: Ristiretket

Jukkis kirjoitti:

Noista viivoista ja salmiakkikuvioista sen verran, että ihan yhdeltä arkeologian kurssilta muistan miten Englannin feodaalisen ajan pienten ruhtinas/kuningaskuntien sekä kylien ja kaupunkien sijaintia toisiinsa nähden oli mallinnettu mehiläiskennosta tutulla kuviolla (heksagoni). Tulokset olivat sopineet kartalle häkellyttävän hyvin.


Miksi kuulen asiasta vasta nyt? Jos tää pitää paikkansa, sehän on koko jutun avain. en panis pahitteeks vaikka informeeraisit asiasta enemmänkin - uskon että muitakin kiinnostaa


Eipä minulla tuosta sen syvempää tietämystä ole, jäipähän moinen yksityiskohta mieleen. Joskus tosin ajatellut että ehkä tuolla menetelmällä voisi jotain unohtunutta ja kadonnutta löytää, mutta en sitten kuitenkaan enempää siihen ole syttynyt. Samaltahan tuo JanneK:n linkki näytää, jotenkin oikein sen siis muistin... Ei muuta kun PUSKII, olkaa hyvät!
Viimeksi muokattu: 20.08.2013 00:33 : Simeoni I. Syy: typot

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.08.2013 03:45 - 20.08.2013 03:49 #19915 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Ristiretket
Siinä Hiivanaasen heksan mukaan 9,99 km säteellä juhannuksena auringon laskun ja nousun suunnan mukaan:



Keskukset Hiivanaasenkivi - Könni - Koskelankylä Lapualla. Laskin monta "Koski" nimistä paikkaa kuten Koskimäki, Koskelanpää, Koskenloukko, Koskenristi, Koskenkorva, Veneskoski, Koskelankylä, Koskikylä jotka osuvat nurkille. Yksi on Jumoo joka on Könnin lähettyvillä eli jumo, niva ja köngäs eli köyhemmän englanninkielen mukaan I, II ja III luokan koski.

Seuraava kuva on ajalta kun Ilmajoki oli emäpitäjä 1500-luvun jälkeen:



Nykyinen maakuntakeskus Seinäjoki, huomioi rautateiden suunnat:

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 20.08.2013 03:49 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.08.2013 13:52 - 20.08.2013 14:09 #19916 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: Ristiretket
Kokeiles Antero 6,66 km mittaa Hiivanaiseen. Ainakin tuo lounas-koillinen suunta näyttäisi sopivan hyvin..

Vöyrihän on ollut jonkinsortin keskuspaikka ja sieltä kirkolta kun vetää suoran Närpiön kirkkoon lävistää se melko kivasti Laihian kirkon. Tältä linjalta on 26,6 km Hiivanaiseen..




Samoin tuo Vöyri - Närpiö - linja lävistää Vähässäkyrössä sellaisen paikan kuin Kaavontönkän

Museoviraston rekisteriportaali kertoo tällaista

Kyrönjoen länsirannalla oleva mäenkumpare, jonka laella on kaksi hautaröykkiötä sekä polttokenttäkalmisto. Soranotossa on vuonna 1932 löytynyt merovinkiajan loppupuolen esineitä. Kaivauksissa 1932 löytyi runsaan esineistön lisäksi rautaisia veneen niittejä, jotka kuuluvat venepolttohautaukseen. Vain osa kalmistoa on tutkittu.

Pohjanmaan huomattavimpia rautakautisia löytöjä.



Tällainen venehautaus on tarkoitettu vain suurille päälliköille ja mikäs olisi sille merkittävämpi polttohautauksen paikka kuin pyhän linjan kohdalla.



"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 20.08.2013 14:09 : Super-Electric.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Jukkis, julsei

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.08.2013 13:52 #19917 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Ristiretket
Joo, jäin ekaks miettiin tuota ristiretken ajatusta maasodan mahdottomuudesta ristiretkien yhteydessä. Jannen kritiikissä on paljon perää. Oikeastaan kun asiaa miettii, niin ns. birgerin sotaretkessä ei ees muusta puhuta kun `hämäläisten sataman´ valtaamisesta. Kaikki muu on sitten spekulaatiota. Jos otaksutaan että jaameilla tosiaan tarkotettas Tavastiaa eikä Bjarmiaa – johon nimi kylläkin vahvasti viittaa – niin Nestorin kronikassahan on jotain mainintoja maasodasta. Siinähän novgorodilaiset menetti kaikki hevosensa – ilmeisemmin rehukysymykseen – ja pakkanen ja pimeys teki koko retkestä mahdottoman. mulla on kyllä kutina että jos varsinaiseen Tavastiaan olisi hyökätty, kansanperinne kyllä tuntisi asiaa. siitä olisi sävelletty sen kymmenen runoa ja ne olis edelleen kuultavissa.

Sitten noihin kuutioihin. Tilitetään nyt ensalkuun katkeraa mieltä. Tokihan sen olen aina kestänyt että näitä meitin geomantisia juttuja on ammattiarkeologit katselleet nenänvarttaan pitkin ivallinen hymy pärställään, silloin kun eivät ole sentään puhjenneet sellaiseen nauruun, että tarvitaan nenäliinaa kuivaamaan silmät. Ei sillä, onhan monet meitin – ja erityisesti minun – jutut menneet ns. yli – sillä pitäähän rajat ja rahkeet määrittää. Sen sijaan tuntuu olo petetyltä, jos kerran nämä samaiset ammattiarkeologit opiskelee siellä omissa piireissään ihan samoja juttuja vissinä totuutena.

mutta muuten en ihmettele että näitä löytyy nimenomaan britanniasta. sieltä kun tunnetaan lähes kaikkea kummaa. Siihen on syynsä. Teknisesti siellä ei ole mitään enempää kun muuallakaan, mutta niiden arkeologinen tietämys on vaan valovuoden toisia maita edellä. Meillähän esim on sellainen kummallinen asenne – ainakin arkeologiassa – että tieteellisyys ja jäyhyys on toistensa synonyymeja ja sitä pidetään erittäin tieteellisenä, jos jonkun jutun informaatioarvo on nollaluokkaa. Tän asenteen näkee erityisesti maallikkopiireissä useilla palstoilla, joille ei oikein ole avautunut että arkeologian pitäisi olla muutakin kuin ruukunsirpaleiden kaivuuta.

mutta mistä me näitä kuusikantoja sitten etittäisiin? Hyvä lähtökohta on esim tämä Koski TL kirkko, ja tämähän on vanha klassikkolöydös, jossa kirkot menee sen ympärillä aina 33.3 km välein. kun kuvaa katsoo, huomaa pienemmän viisikannan sen oikealla puolen.

Siinä on vieressä itse asiassa vähän pienempikin viisikanta. Linjalla Somerniemi – Kiikala – Suomusjärvi – Nummi – Pusula. harmillista kyllä, tuo Nummen piste on spekulatiivinen ja todellinen piste olis enemmän tuolla saukkolan suunnassa ja harmillista kyllä – kylän eteläpuolellakin. Silti siinä näkee jo jotakin. Tässä vaiheessa voi jo todeta, että johonkin oleelliseen on törmännyt, mutta taito ei vaan riitä selvittämään mihinkä. tässä vaiheessa tämä tuskin epäileviä tuomaita vakuuttaa, mutta tässä se on jos on ollakseen.

Ainahan kuviota voi parantaa. otinpa tuon tirpannokan föliin ja suomusjärvi – sammatti – saukkola – pusula antaa ihan erilaisen version. Mielenkiintoista että tirpannokan ja suomusjärven etäisyys on 11.1 km mutta ei noi toisetkaan mitat kalpene. suomusjärveltä sammattiin on 10.5 km, siitä saukkolaan 10.5 km ja siitä pusulaan jälleen 10.5 km.


kuten sanottua – tässä se on jos on ollakseen. Tavastien maakaistaleella.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.08.2013 14:12 #19918 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Ristiretket
Nyt kun rupesin sitten elämäni ekaa googlaan tätä central place –teoriaa – kun tämä on ihan uus asia – niin löysin heti kivan kuvan, joka jollain lailla muistuttaa tätä Koski TL –kuvaa.
Kuvahan on tämä ja linkki tuolla alla. se on kylläkin tuolta inkkaripuolelta



Suokaa anteeksi että joudun kiroamaan, sillä yleensähän koetan käyttäytyä säädyllisesti mutta nyt on vaan pakko tehdä poikkeus. On pakko huutaa MITÄ VITTUA sillä kuvan alla linkin takana on oheinen lause:

In this example, the average distance between settlements is about 33 kilometers (20.5 miles)

geo-mexico.com/?p=7786
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
20.08.2013 14:46 #19919 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: Ristiretket
Kappas..

Joten kirkkomitat näyttäisi olevan yleismaailmalliset.. Jos ne pohjautuu johonkin geologiseen, magneettiseen tms sähköisen universumin vaikutukseen niin toki niitä mittoja täytyy löytyä joka mantereelta. Kysymys kuuluukin, että mikä on tämä voima/energia tms joka näissä paikoissa virtaa tehden niistä pyhiä?

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.216 sekuntia