muinaiskunkkujen agenda

Lisää
23.03.2015 11:56 #26427 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Samoin paloi 1700-luvulla Upsalassa arkisto, jossa oli runsaasti kirjoituksia mm. Nenättömänkylästä ja melko varmasti myös muinaisesta Kainuusta. Arkiston palo vaikutti ainakin Kurikassa siten, että isojaossa 1755 jäkeen Kurikkalaisten maatalojen metsäomaisuus kasvoi huomattavsti kun vanhaa tietoa ei ollut pohjaksi laittaa. Kuulin jutun muistaakseni Vähästäkyröstä, kun monet isännät vastusti isojakoa, siellä olisi yksi isäntä kysynyt maanjakajalta -"Aikooko hän suorittaa jaon? Siihen maanjakaja oli vastannut että -"Kyllä aikoo". Vastauksen kuultuaan isäntä oli siinä paikassa vetänyt enempää kysymättä pyssyn ja ampunut jakajaa suoraan korvienväliin.

Joidenkin laskelmien mukaan isojako kuitenkin onnistui paremmin kuin hyvin ja isonjaon seurauksena maa-alojen tuottavuus moninkertaistui... Ennen se mikä oli ollut kylän yhteisessä omistuksesa kuten maat ja metsät, siirtyivät isojaon seurauksena yhteisomistuksesta yksittäisten talojen ja talonpoikien hallintaan. Kaippa tuo oli myös sitä, että Ruotsi samalla läänitti haltuunsa "saamansa" Kainuun (Pohjanmaan) ym. alueet.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.03.2015 10:59 - 24.03.2015 11:11 #26434 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Piti oikein alaata tutkimaan koska Suomessa on alkanut läänitykset. Vaikka en Wikipediaa noteeraa kovinkaan parhaimmaksi lähteeksi, sinne on kuitenkin piirrelty Suomen alueella olevat läänitykset 1500-luvulta alkaen. Muinais Kainuun osalta alkaa vahvistumaan se käsitys, että se on hallinnollisesti liitetty Ruotsin yhteyteen 1595 Täyssinän rahansopimukseen tehdyllä maininnalla ja jonka seurauksena syntyi "nuijasota". Ihanpa tässä tulee mieleen nykypäivänä "hurrien" huseeraama "isäntämaa" sopimuspaperi...

Kartan mukaan Pohjanmaan alue oli vuodesta 1595 alkaen Korsholman "linnalääni" käsittäen sen mukaan koko vanhan Kainuun kuningaskunnan alueet. Korsholma perustettiin 1300-luvulla Kyrönjoen suulle Ruotsalaisten asuttamalle vesijättömaalle. Nämä hääräsivät siellä aikansa omiaan ja mikään suosittu kauppapaikka se ei ole alkuunsa ollut. Saksalaiset, venäläiset ja myös ruotsalaiset ym. kauppiaat purjehtivat syvemmälle Kyrönjokea pitkin, osan jäädessä asumaan osan poistuessa talven ajaksi. Suomalaisilla oli tuolloin maannousun rannan siirtymisen myötä kauppapaikka siirtynyt vuosisatojen kuluessa mahdollisesti jo nenättömänkylästä alkaen ilmajoelle, sieltä Ylistaroon josta Isoonkyröön. Isostakyröstä Tervajoelle "köpingiin", Vähäkyröön ja viimeiseksi Merikaartoon. Hämärä muistikuva on että Merikaarrossa olisi sijainnut myös "kuninkaan talo"...

Täyssinän rauhansopimus kasvatti Korsholman merkitystä Ruotsin alaisena kreivikuntana vuodesta 1595 vuoteen 1634. Sitä aikaisemmin se oli ollut vesijättömaalla ollut sillanpääasema jonka valta ulottui lähinnä sen ympärillä oleviin ruotsalaisasutukseen. Täyssinän rauhansopimuksen jälkeen Ruotsi alkoi linnoittaa aikaisempia Kainuun kauppapaikkoja perustaen Oulujoen suulle pysyvän linnan 1605. Myös syvemmälle sisämaahan perustettiin samaan aikaan Kajaanin linna. Sigismund joka oli Täyssinän rauhansopimuksella liittänyt Kainuun kuningaskunnan Ruotsin alaisuuteen, sai jatkoa vuonna 1607 kun Kaarle hertua julisti itsensä Ruotsin, Suomen ja Kainuun kuninkaaksi.

Oulun linna (ruots. Uleåborg, ”Oulujoen linna”) valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle (nyk. Linnansaari). Linna rakennettiin niiden sotaretkien tukikohdaksi, joita ruotsalaiset tekivät pitkän vihan aikana Vienan Karjalaan kuningas Juhana III:n hallituskaudella. Kyseessä oli puu- ja maavallien muodostama linnoitus. Mahdollisesti samalla paikalla on sijainnut myös novgorodilaisten vuonna 1375 rakentama linna, jonka ruotsalaiset valtasivat vuonna 1377. Professori Kyösti Julkun teorian mukaan tämä keskiaikainen linna on kuitenkin sijainnut Kastellissa. Nykyisin Linnansaaressa nähtävillä olevat rauniot ovat peräisin kolmannesta linnasta, jonka kuningas Kaarle IX määräsi rakennettavaksi vuonna 1605. Kuninkaan valtakirjassa 8. huhtikuuta 1605 annetaan ensin määräyksiä Kajaanin linnan rakentamisesta ja sitten määrätään uudelleen rakennettavaksi Oulun linna. Käskyn mukaan vanhat puurakenteet tuli hajottaa ja saaren ympäri tuli rakentaa ampumasuojilla varustettu valli. Venäläiset polttivat linnan puuvarustukset 29. maaliskuuta 1715 suuren Pohjan sodan aikana, kun ruotsalaiset joukot vetäytyivät Oulusta.



Kustaa Vilkunan mukaan vanhat maakunnat, jotka kuuluivat Suomen heimoille ja olivat sen kulttuurialueita olivat (Varsinais-) Suomi, Häme, Kainuu, Karjala, Savo ja Lappi. Näissä eivät ole mukana Satakunta ja Uusimaa, jotka vanhoissa kansanomaisissa luokituksissa ovat liittyneet Hämeeseen. Linnaläänien aikana 1595 jälkeen Ruotsin alueena siihen kuuluivat Suomen historialliset maakunnat kuten Ahvenanmaa (Kastelholman linnalääni), Varsinais-Suomi (Turun linnalääni), Satakunta (Kokemäenkartanon linnalääni), Uusimaa (Raaseporin ja Porvoon linnaläänit), Karjala (Viipurin linnalääni), Häme (Hämeenlinnan linnalääni), Pohjanmaa (Korsholman linnalääni) ja Savo (Savonlinnan linnalääni).

Mielenkiintoista on se, kun Suomen puolella Kainuusta tuli Pohjanmaata tarkoittava nimi Österbotten (Itäpohja) käyttöön, Ruotsin puoleinen Länsipohja eli Västernbotten ei kuulunut Korsholman linnalääniin, vaikka kuului aikaisemmin muinaiseen Kainuuseen. Mutta se liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1809 ja kuulumaan tullut osa Ruotsin Länsipohjan historiallista maakuntaa taas luetaan nykyisessä Suomen historiallisten maakuntien kaanonissa yleensä Pohjanmaahan (ruots. Österbotten, "Itäpohja"), vaikka se ei olekaan kuulunut Korsholman linnalääniin. Kuitenkin myös nimitys Länsipohja tai Länsi-Pohja on Ruotsin puoleisella alueella yhä käytössä seudullisten organisaatioiden nimissä (esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan musiikkiopisto). Näiden lisäksi nykyinen, ensimmäisen kerran jo 1840–50-luvuilla esitetty historiallisten maakuntien kaanon poikkeaa linnalääneistä myös eri maakuntien rajoilla.

Maakuntiin pohjautuvat hallinnolliset alueyksiköt lakkasivat vuonna 1634, jolloin ne korvattiin lääneillä. Tämän jälkeenkin maakuntien nimiä käytettiin läänien nimissä, kuten esim. Uudenmaan ja Hämeen lääni ja myös läänien aluemäärittelyn pohjana, kunnes vuonna 1776 kuningas Kustaa III:n toimeenpanema lääniuudistus lopullisesti erotti läänien alueet maakunnista. Tällöinkin maakuntien vanhat symbolit jatkoivat olemassaoloaan läänien vaakunoissa








Ennen 1600-lukua Etelä- ja Länsi-Suomen alueita nimitetään myös "sinettimaakunniksi", nimitys on sikäli epämääräinen että se ei kerro kenen hallinnassa se on, kuuluiko Ruotsiin vai oliko kyseessä kirkollinen sinetti tai maakunnallinen sinetti. Satakunnasta siihen liityen löytyi seuraavanlainen taustatieto:

Sinettimaakunta

Satakunnan maakunnan ikää ei tunneta. Keskiajalla Satakunta, kuten Suomi, Ahvenanmaa, Uusimaa ja Häme, oli ns. sinettimaakunta, eli sillä oli oma maakuntasinettinsä, joka painettiin maakuntakokouksissa laadittuihin asiakirjoihin. Sinetin käyttöönotto tapahtui, kun maakunnissa siirryttiin suusanallisesta hallinnosta asiakirjalliseen hallintoon. Satakunnan sinetissä oli Pyhän Olavin kuva. Tämä viittaa siihen, että sinetti on otettu käyttöön jo 1200-luvun lopulla. Satakunnan keskuspaikkana oli Kokemäen Ylistaro, Kokemäen suurin kylä. Siellä säilytettiin maakuntasinettiä, siellä kokoontui Satakunnan maakuntahallitus, communitas terre Satagundhae. Siellä sijaitsi Teljan kauppapaikka, joka lienee syntynyt 1000- tai 1100 luvulla. Maakunnan miehet kokoontuivat sinne kauppa-asioissa, jolloin pidettiin myös maakuntakokous. Tammikuiset talvimarkkinat, joita alettiin kutsua henrikinmarkkinoiksi, olivat sopiva kokoontumispaikka maassa, jossa liikkuminen talvella lumen ja jään aikaan oli helpointa.


Muinainen Kainuu on ulottunut vanhastaan Norjan Tronheimista aina Kuolaan saakka olevana alueena. Kuitenkin Lappi on ymmärretty kuuluvan osana nykyistä Suomea vasta 1900-luvulla...

Lappi sen sijaan alettiin ymmärtää Suomen historiallisena maakuntana Anssi Paasin mukaan vasta 1900-luvulla. Jos nykyisin vakiintunutta käsitystä historiallisista maakunnista verrataan niiden perustana olleisiin linnalääneihin, nähdään Suomen alueen myöhäiskeskiaikaisten linnaläänien ulkopuolisista alueista Käkisalmen läänin esiintyvän osana Karjalaa ja linnaläänien ulkopuolisen Lapin esiintyvän historiallisena maakuntana niin Suomessa kuin Ruotsissakin.



fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historialliset_maakunnat
www.kokemaki.fi/kuntainfo/historia/kokemaen-paikallishistoriaa/sinettimaakunta/
fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%C3%A4nit


Suomen vaakunat on Kustaa Vaasan käsialaa vuodelta 1557... Wikipedian mukaan "ensimmäiset Suomen maakuntavaakunat saivat alkunsa Suomen herttuakunnan perustamisen yhteydessä 1557, kun Kustaa Vaasa määritti herttuakunnan vaakunan myöntäessään alueen läänitykseksi pojalleen Juhanalle." Ukon hautamuistomerkissä vaakunat esiintyvät ympäröiden sitä, mutta Savon ja Pohjanmaan vaakuna-aiheiset liput edustivat Suomen maakuntia hautajaisissa ja niitä ei sijoitettu hautamuistomerkkiin luultavimmin siksi, että siinä kun edelliset luettiin herttuakunniksi, jälkimmäiset katsottiin heraldisesti kreivikunniksi. Mielestäni syy on paremmin se, että Savo ja Kainuu eivät kuuluneet Ruotsin hallintaan... vielä ja siksi olivat erillään muista Suomen alueen vaakunoista.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 24.03.2015 11:11 : Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
24.03.2015 11:15 #26435 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kiistatta tätä on tullut mietittyä kauan, ja vaikka Tavastiasta saattaakin löytyä kirjallisia lähteitä, tuskin niitä löytyy kovinkaan paljoa kainuusta. Kuten on tullut ilmi, kainuun nimihän säilyi pitkälle keskiajalle, mutta se on aavistuksen eri asia. Onhan nää viikinkisaagatkin lähinnä perimätietoa ajalta, jolloin kirjallisia kronikoita ei vielä tehty.
On löydettävä kokonaan uudenlaisia näkökulmia, ja onhan tässä työtä jo tehtykin. Kun me nyt oletetaan, että liikutaan ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla, niin jostain vaan putkahtaa korkeakulttuurisia monumentteja. On tämä kuppikivikulttuuri joka liikkuu idästä kohti länttä, ja josta mitä ilmeisemmin tämä Tavastia alkaa muodostua. Sitten on tämä metsälappalaisten lapinrauniokulttuuri, joka jää tämän kulttuurin alle alkuhämäläisten tieltä. Kolmas aikalainen on sitten jatulintarhat.

On aika selvää että lapinraunioilla ja jatulintarhoilla on yhteytensä. Jo pelkkä muoto, idea, aikalaisuus ym todistaa yhteyden. Nämä saattaa hyvin tarjota avaimen. Jos lähdetään tosiaan siitä, että jatulintarhat on kainuun kuningaskunnan symboli, ainakin pohjanmaan osalta, ollaan jo aikas pitkällä. Kun katsotaan jatulintarhojen esiintyvyyttä suurissa mittakaavoissa ja kansainvälisesti, päädytään samoihin alueisiin mitkä viikinkisaagat mainitsee; Bjarmian, Finnmarkin, keski-Ruotsin, Tanskankin, Skotlannin, itä-Britannian jne. Joka tarkoittaa että viikingit käytännössä valtasivat pohjoisen pallonpuoliskon jo olemassaolevan siviilisaation. Tämä on yksi tutkimusalue; myöhempien norjalaisviikinkien ja aiemman ugrilaisen kulttuurin syrjäytyminen uuden kulttuurin tieltä.

Jatulintarhat kauppamerkkeinä. Mikä yhteys jatulintarhoilla on roomalaisten vastaavaan merkkiin?

Lapinrauniot roomalaisen kauppamerkin karkeampina versioina? Ovatko lapinrauniot vaihtopaikan suorituspaikkoja kahden kansan, rannikko- ja sisämaan asukkien välillä?

Uudenmaan jatulintarhat. Syrjäyttikö kuppikivikulttuuri jatulintarhat tieltään. Vai liittyykö tämä legendaan helsinkien heimosta joka muutti uudeltamaalta pohjanmaalle varhaisten virolaisten tieltä?

Nämä on kaikki kysymyksiä jotka liittyvät kansainvaellusten vuosisatoihin. mutta ne rekunstoimalla päädytään kokonaiskuvaan, josta saadaan selville tapahtumien kulku. Se tapahtuu yksinomaan arkeologiaa hyödyntämällä. Arkeologiasta saadaan kulttuurintutkimus eli antropologia ja antropologian avulla selviää itsekunkin kulttuurin tila, eli mahdollisuus olla ruhtinas- tai kuningaskunta. Tässä on vielä hyvin paljon petrattavaa, mutta avaimet on jo käsissä. Nyt niitä vaan pitää yksitellen alkaa sovittelemaan lukkoihin.
Itselläni ei valitettavasti ole kompetenssia arvioida nimistön- ym kielitieteen kautta yhtikäs mitään, saati muinaisläänien, mutta uskoisin että se edustaa jotakin traditiota joka tukee kokonaiskuvaa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.03.2015 13:17 - 25.03.2015 13:33 #26444 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tässä Nenättömänkylän ja Ilmajoen alueella en ole kuullut tai tietoinen jatulintarhoista, joita kuitenkin on saattanut olla tai jossain metsän keskellä vielä kätkeytyneenä olisi. Meren rantaviiva on kuitenkin ollut parituhatta vuotta sitten Koskenkorvan kohdalla ja seutu on vanhastaan ollut hyvin hiekkaharjupitoista joista on myös kivkautista asutusta löytynyt runsain mitoin esim. Salonmäeltä, Honkalanmäeltä, Piirtolasta jne. 1900-luvun alusta alkaen nämä isot hiekkaharjut on kuitenkin tyhjätty lähes totaalisesti. Esimerkiksi Pukarankosken ylittää maantiesilta ja rautatiesilta, rautatielle kaivettiin harjun läpi sola joen yli. Nykyisin silta on korkeammalla kuin maantie ja vaikka ranta on edelleen jyrkkä, alue on tyhjätty hiekasta Koskenkorvan asemanseutua myöden lähes totaalisesti. Viinatehtaan vieressä oli VR:llä oma soranottamo, josta höyryveturit kuljettivat hiekan rautateiden varsille. Muistan kun kakarana sorajuna liikkui niin hitaasti että juuri ja juuri näki sen kulkevan, 50:ssä - 75:ssä hietavaunuissa oli vähintään satakunta äijää lapiopelillä lapioimassa vaunuja tyhjäksi. Ilkanharju ja Vesikon monttu tyhjättiin Tampere - Vaasa maantiehen, vieläkin sen harjun kokoluokan näkee mitä sieltä on hevospeleillä tavaraa viety. Vajaan kymmenen kilometrin päässä siitä, tyhjättiin sitten vielä Tervahaminan hiekkaharju jossa on hiiden hautamaa. Ainoastaan aluksi yhdenmiehen kansalaisliikkeen ansiosta Visaharju säilyi ja sen yli menee vanha maantie Orisbergiin. 1700-luvulla kirkkoherra Gapriel Peldan mainitsee että Ilmajoen emäseurakunnan alueella näkee vanhoja jättiläisten asujaimistoja. Mitä paikkoja pitäjästä tuo sitten tarkoittaneekin, hyvinkin saattaa olla niin, että ne on lapiopelillä nyt levitettynä maanteiden pohjiksi ja Seinäjoen seiniin...

Tietääkseni lähimmät jatulintarhat täällä suunnalla on löydettävissä Vaasan saaristosta... Sitä vastoin kivikehiä ja jätinkirkkoja on löydettävissä kuten esim. täällä "Nenättömänjärven" (kalajaisjärvi) lähettyvillä Kokonmäessä oleva, jota ei jostain syystä löydy museoportaalista. Mutta pidetäänpä silmät auki kun maastossa liikkuu...


yle.fi/uutiset/tuhansia_vuosia_vanhojen_jatulintarhojen_mysteeri_on_pysynyt/7874523

www.sarks.fi/mt/pdf/99_4.pdf

juhansuku.blogspot.fi/2012/07/jatulintarha.html
Viimeksi muokattu: 25.03.2015 13:33 : Antero. Syy: kuvalinkki

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.03.2015 15:12 #26445 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Oisin aikas vissi että jatulintarhat on jostain 300-400 –lukujen taitteesta ja niiden käyttömerkitys loppui kun Rooma lopullisesti romahti. Eikä niitä juurikaan kannata hakea kun rannikkovesiltä. Mitä enemmän niitä olen tutkinut, sen enemmän alkaa eriytyä nuo uudenmaan ja pohjanmaan jatulit toisistaan. Pohjanmaan tarhat voidaankin yhdstää muinaiskainuun aikalaisiksi, siitä ei ole epäselvää, mutta nuo uudenmaan ovat aavistuksen arvoituksellisempia. Tai siis osahan niistä on keskiaikaisia mutta mikä se vanhempi kerrostuma on?

Sen verran toki tiedän että ne ovat muinaisen vendi-kansan tekosia. Siis porukka joka asutti uuttamaata ja Viroa, ja teki tarhoja molemmin puolin suomenlahtea. Uusimaahan oli Viron ”siirtomaana” vielä hyvinkin pitkään ajanlaskun taitteen tietämissä.
Logiikka todistaa että myös Viron vendit ovat olleet jonkinlainen järjestäytynyt yhteisö, joka on kai aika itsestäänselvääkin kun ajattelee niitten meripihkabisneksiä. Muinaiskainuun aikalainen josta tosin on jäänyt vieläkin vähemmän jälkiä kun pohjanmaan suunnasta. Koetin tuossa ehtoolla kattella löytyykö Viron kansanperinteestä edes minkäänlaista vihjettä tästä aikakaudesta mutta valittaen on todettava, että germaanisvetoinen historia on sen jyrännyt läpikotaisin.

Sen verran näistä molemmista voi päätellä, että kumpaankin ilmestyi samanaikaisesti – mahdollisesti 500-luvulta eteenpäin – kuppikiviä. Joka ilmentää jonkinlaista sulatusuuni –ajattelua, eli jos näin halutaan sanoa, niin alkuhämäläiset ovat jossain muodossa muodostaneet maatalousvoittoisia yhteisöjä myös näiden kuningaskuntien sisään. Niillä täytyy molemmilla olla historiassaan kulttuurellinen murros. Sen ajankohta on tosin helppo selvittää, tarvitsee vain tutkia varhaisviljelyitä pohjanmaan ja Viron rantaseuduilla, ja koska kainuun kuninkaat jo tunnetaankin listana, voidaan karkeasti päätellä kenen kuninkaan aikana tämä olisi voinut tapahtua.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.03.2015 03:52 - 26.03.2015 04:13 #26450 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda

Antero kirjoitti:

Sinettimaakunta

Satakunnan maakunnan ikää ei tunneta. Keskiajalla Satakunta, kuten Suomi, Ahvenanmaa, Uusimaa ja Häme, oli ns. sinettimaakunta, eli sillä oli oma maakuntasinettinsä, joka painettiin maakuntakokouksissa laadittuihin asiakirjoihin. Sinetin käyttöönotto tapahtui, kun maakunnissa siirryttiin suusanallisesta hallinnosta asiakirjalliseen hallintoon. Satakunnan sinetissä oli Pyhän Olavin kuva. Tämä viittaa siihen, että sinetti on otettu käyttöön jo 1200-luvun lopulla. Satakunnan keskuspaikkana oli Kokemäen Ylistaro, Kokemäen suurin kylä. Siellä säilytettiin maakuntasinettiä, siellä kokoontui Satakunnan maakuntahallitus, communitas terre Satagundhae. Siellä sijaitsi Teljan kauppapaikka, joka lienee syntynyt 1000- tai 1100 luvulla. Maakunnan miehet kokoontuivat sinne kauppa-asioissa, jolloin pidettiin myös maakuntakokous. Tammikuiset talvimarkkinat, joita alettiin kutsua henrikinmarkkinoiksi, olivat sopiva kokoontumispaikka maassa, jossa liikkuminen talvella lumen ja jään aikaan oli helpointa.

.


Heh.. Satakunta maakuntana on mielestäni myöhäistä perua.. jo itsessään vaakunan sinettikuva, Pyhä Olavi, kertonee ajankohdan
Satakunta nimenä esiintyy ensimmäisen kerran 1331...

Pyhän Olavin liittyminen näin läheisesti Satakuntaan ja Kokemäenjoen suuhun viittaisi ruotsalaiseen toimintaan kirkkoja perustettaessa (Yläne, Rauman Lapin Santtolvi ja Ulvila). 1029 Pyhä Olavi nousi maihin Gotlannissa ja hänen toimestaan Gotlannin asukkaat kääntyivät kristinuskoon. Siten Pyhän Olavin merkitys on Ruotsissa suuri, kun hänen katsotaan tuoneen kristinuskon maahan. Olavi tuotiin sittemmin Ruotsin vallan mukana Suomeen.

Kokemäellä sijaitseva Pyhän Marian kirkko ja sen edeltäjä kirkko Hahlossa Kirkkovainiolla sen sijaan voi olla vanhempaa perua ja on mahdollisesti Saksalaisen ritarikunnan tai Hansakauppiaiden perustama. Saksalainen ritarikunta ja edeltävät kalparitarit olivat nimenomaan perustettu Paavin alaisuuteen ristiretkiä suorittamaan ja se oli Pyhälle Marialle omistettu ritarikunta. He olivat Kokemäellä ennen ruotsalaisia.


Kirkkovainio, Hahlo, Kokemäki

Kokemäen Kirkkovainiolla on perimätiedon mukaan sijainnut aikoinaan seutukirkko. Toinen kirkonpaikka (Hintikkalan Killankirkko) on H.A. Reinholmin mukaan ollut läheisellä Kalomäellä, joka on jäänyt Kolsin voimalapadon nostattaman veden alle. Tällä alueella on myös useita rautakautisia kalmistoja, jotka Unto Salo yhdistää Hahlon muinaiskaupunkiin. Tämä Hahlo on ollut Kokemäen Teljän edeltäjä ja siten alueen ensimmäisiä asutuskeskuksia.

Asutus on ehkä jatkunut rautakauden jälkeen varhaiskeskiajalle ja maan nouseman myötä tämä kaupunki on siirtynyt enemmän joen alajuoksulle. Kolsin voimalaitos sijaitsee Kolsin kosken kohdalla, paikalla, johon asti Kokemäen jokea on päässyt aikoinaan merikelpoisilla purjealuksilla sisämaahan etenemään. Siten Hahlon kaupungin luontainen sijaintipaikka on ollut tässä Kolsin voimalan alapuolella. Seudun varhaiskirkko, Hahlon kirkko, on siten tänne rakennettu ja myöhemmin kadotettu, kun kaupungin paikka on siirtynyt.


Kokemäenkartanossa pidettiin Satakunnan maakuntasinettiä, sillä se on ollut Satakunnan hallinnollinen keskus aina 1500-luvulle asti. Kartano kuului jo varhaiskeskiajalla Suomen piispoille. Satakunta mainitaan asiakirjoissa ensikerran vuonna 1331. Kokemäenkartanon lääni käsitti 1400-luvulla koko Satakunnan alueen Pirkanmaa mukaan luettuna. Pirkanmaan ja Hämeen raja on vanha Ylä-Satakunnan ja Hämeen raja... kulkee edelleen keskellä Vanajavettä.

kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e...najavesi&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi

Taisin mainita aiemmin, että tämä raja määritti verotuksen luonteen. Hämeestä kerättiin veroina oravannahkaa ja Liivinmaan rahaa.. Satakunnasta viljaa ja elintarvikkeita (kalaa, lihaa, voita etc.) jotka kerättiin Turkuun. Jotenkin tämä verotuksen erilaisuus kertonee miksi jako oli niin kuin oli. Itä- ja Eteläsuomessa oli pitkään käytössä Liivinmaan rahayksikkö, joka kertonee kiinteistä Baltian yhteyksistä.. ei Ruotsin.

Liivinmaan artigit olivat yleisessä käytössä Etelä- ja Itä-Suomessa, ja siksi saivat myös Turun ensimmäiset rahat tämän arvon.

www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/rahakammio/2008/harvinaisuus
www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden-esine-2014/raha-aarre

Ruotsi valloitti ensin rannikon ja Satakunta maakuntana perustettiin ehkä 1300-luvun alussa... Hämeessä Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa säilyi autonomia Kustaa Vaasan aikaan. Se on ihan bullshittiä, että Satakunta olisi rautakautinen maakunta.. tai toki oli, mutta samaa Hämettä oli kuin muukin Suomi.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 26.03.2015 04:13 : Super-Electric.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.03.2015 14:34 #26458 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Voin hyvin pitkälti yhtyä tuohon mitä sanoit Satakunnan varrhaishistoriasta. rautakaudella ei kaikkialla ollut vielä sielläkään asutusta mutta osasssa toki oli. On aikas jännä huomata miten erityylisiä eri rannikkopitäjien muinaiskohteet on toinen toisistaan. Toisessa on hillittömästi varhaiskalmistoja kun naapuripuolella ei ole ensimmäistäkään, toisessa on liuta kuppikiviä jotka puuttuu muualta ja jossain on pystykiviä niin jumalattomasti. Pakkohan tästä on päätellä että tavalla tai toisella satakunnan rautakauden loppupuoli oli pirstaleinen kun mikä ja luultavasti monenkirjavien siirtokuntien rykelmä. ne kaikki edusti omaa identiteettiään pykäämällä kotopuolen jutut ensitöikseen pystyyn. Jossain oli kristinuskoakin ja toisessa elettiin täydessä pakanuudessa.

mutta tätäkään ei saa käsittää väärin. Nyt puhutaan rautakauden loppupuolesta, siitä hetkestä kun nää siirtokunnat alkaa hitaasti haalistuun, emämaa jää yhä etäisemmäksi ja alkaa tapahtua kulttuurista yhdentymistä. Mitä tulee po. ajanlaskun taitteen tienoille, on näemmä satakunta ollut aikas lailla tyhjillään siinä pronssikauden ja roomalaisen rautakauden välimaastossa. Se on ihan oma historiikkinsa joka eroaa radikaalisti muusta suomesta.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.03.2015 15:19 - 26.03.2015 15:21 #26460 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Sellainen muistikuva minulla olisi Wiikin tutkimuksista ja miesten DNA:sta että satakuntalaiset olisivat lähimpänä etelä-pohjalaisia Iivareita ja kaukana eivät ole hämäläisetkään. Sitävastoin rannikon ruotsalaiset olisivat enemmistöltään lähempänä suomalaisten DNA:ssa yleisempää "Nestoreita", kuin Ruotsin puolella asuvia ruotsalaisia. 1833 Ulvilasta lähtöisin oleva ja uudessakaupungissa syntynyt Johan Jakob Nervander omaa sukua Närvä, oli mm. suomalaisen meteorologisen mittaus- ja havaintotoiminnan alkuunpanija. Hänen vuonna 1844 aloittamistaan magneettisista mittauksista käynnistynyt niin sanottu Helsingin havaintosarja on maailmanlaajuisestikin harvinainen ja nykyisessä tiedeyhteisössä arvostettu. Miehen alkuperäisellä sukunimellä ei tainnut vielä tuolloin päästä ainakaan Turun yliopiston käytäville, vaan se piti kääntää ruotsinkieliseksi. Närvä eli Nervander kuului pohjalaiseen osakuntaan yliopistomaailmassa...

Toisekseen onko Ulvilan Närvillä mitään tekemistä Jurvan Närvänkylässä asuvien Närvien kanssa...


Trossaan pikkasen, kaverilla on tapana leuhkia, että - "Minoon käynyt Turun Yliopiston läpi". Tässä on sitä pohjalaista huumoria jota ei muut tahdo aina ymmärtää, eli hän on kävellyt yliopiston etuovelta sen takaovelle käymällä rakennuksen läpi, opiskelematta silti siellä koskaan.
Viimeksi muokattu: 26.03.2015 15:21 : Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
26.03.2015 18:21 #26463 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Jeps. Kandee vaan muistaa että on ollut kaksi pohjanmaata. Eka on tää muinaiskainuu, kansanvaellusajan kultasormuksia tiputteleva rikkaiden klubi jolla piisas vaikka mitä. Vinkkisanana Vöyrin Gulldynt. Nää heebot siis tanskalaiset tappo viimeiseen mieheen. sitä oli tyhjää kunnes satakuntalaiset alkoi ajan saatossa asuttaa sitä uudelleen.

mutta mulla on vielä testaamatta tää oma teoreemani eli jossain päin pohjanmaata on muinaispelto jos toinenkin jossa on viljelty n. vuosien 400-700 jaa. aikana ja jota ilmeisesti ei oo löydettykään vielä. jossain siellä ne muinaispellot oottaa löytämistään.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.03.2015 15:32 - 27.03.2015 15:33 #26472 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Nyt kun rupesin kelaan noita Vöyrin juttuja niin tuli kummallinen juttu mieleen, että miksi vyönsolkia? Kysymys voi olla vähän typeräkin sillä vyön merkityksen nyt tietää kaikki, mutta ei vyön pidolle silloin mitään erillistä syytä ole ollut, kun ei ollut varsinaisesti housujakaan keksitty joka paikassa.
Jotenkin näissä soljissa on aina tuo kalevalainen ornamentti eli solmu joka antaa osviittaa että ne on yhtä lailla maagisia esineitä. Solmumagiahan on ihan oma juttunsa. Sille on sukua noidantikkaat eli yhdeksän solmun naru.



Näistä lienee myöhemmin keksitty tuo rukousnauha – tai se on solmumagian kristillinen versio – ja niitä ilmeisesti on käytetty myös oraakkelimaisina heilureina. Skandinaviasta näitä tunnetaan tuulipusseina jossa voi merenkulkija ostaa tuulta solmussa mutta ainakin norjassa oli tapana, että kun lapsia oli jo riittämiin, kuopus nimitettiin nimelle Knut (solmu) merkiksi että lapsionni on tästedes sidottu solmuun. Solmun solmiminen kirouksen tai manauksen yhteydessä oli tyypillistä kuin myös sen torjuminen umpisolmulla. tämä varmaan onkin näitten kalevalaisten ornamenttien – jotka on sukua kelttisolmuille – todellinen ja salatumpi merkitys. Tuli vaan törmättyä aiheeseen josta ei kauheesti lähdemateriaalia ole, mutta kiinnostus sentään heräsi ja se on jo jotain.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 27.03.2015 15:33 : Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.03.2015 16:24 - 27.03.2015 16:26 #26474 : rcislandlake
rcislandlake vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Harhautuneen asiastaan, mutta tuli mieleen Gordionin solmu. fi.wikipedia.org/wiki/Gordionin_solmu
Tarinan mukaan tämä Gordias -niminen köyhä talonpoika kuninkaaksi tullessaan pyhitti kärryt Zeukselle ja sitoi kärryt paaluun mutkikkaalla solmulla.
Gordionin solmu on metafora vaikeasti ratkaistavalle ongelmalle. Aleksanteri Suuren kerrotaan miekallaan katkaisseen solmun pään, jolloin myös "ratkaisseenkin" sen. Oliko varsinaista Gordionin solmua olemassa ? Oliko se ns. vaikea arvoitus, jollaisia löytyy paljon esimerkiksi suomalaisesta kansanperinteestä ?
Jospa siis tiedolla ja solmuilla on yhteys toisiinsa, niin löytyykö tunnetuista solmuista salattua tietoa ? Mitäpäs jos tämä liittyy myös jotenkin kalevalaisuuteen ? Antero Vipunenhan kävi hakemassa viisautta jostain alamaailmasta. Alisia on pelätty eli kivenkansaa, siten myös kunnioitettu ja josko sitten "pakosti" palvottukin. Tuliko tietoa (Väinämöisen retket manalaan vrt. Odin / Orfeus) retkillä aliseen ? Kirjattiinko se solmuiksi ? Onko suomalaisilla / lappalaisilla omintakeisia solmuja ? Ovatko Finn's ladder eli Ogamit solmujen piirrettyjä versioita ?

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam
Viimeksi muokattu: 27.03.2015 16:26 : rcislandlake. Syy: uutta tietoa

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.03.2015 17:16 #26475 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Hassua että mullakin tuli mielleyhtymä ogamiin. on kai niin että noita mielleyhtymiä tulee aikas paljonkin sillä toi solmumagia on ennen ollu laajalle levinnyttä ja usealla eri kulttuurilla. taitaa esiintyä jo siellä pyramidien maassa ekan kerran.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.03.2015 17:53 - 27.03.2015 17:56 #26477 : rcislandlake
rcislandlake vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
en.wikipedia.org/wiki/In_Lebor_Ogaim
books.google.fi/books?id=XVktuDe1aHUC&pg=PA267&lpg=PA267&dq=...CA#v=onepage&q=Finn%27s%20ladder&f=false
(sivut 266-267)
books.google.fi/books?id=Q3dyExo_y7AC&pg=PA102&lpg=PA102&dq=...page&q=Ogham%20Finn%27s%20ladder&f=false
books.google.fi/books?id=l5EfoHhHXfoC&pg=PA57&lpg=PA57&dq=Og...page&q=Ogham%20Finn%27s%20ladder&f=false
en.wikipedia.org/wiki/In_Lebor_Ogaim
Noi pyöräoghamit muistuttavat noitarumpuja ja aurinkopyöriä.
Tällä www.sinikivi.com/sinikiven-paakirjoitukset/250-saamelaisten-alkukotia-etsimassa saattaa siis olla hyvinkin perää. Kenties kirjoitus on jatkunut noitarumpujen kuvioissa ja saamelaisten taiteessa (vaatteissa ja esineiden koristeluissa).
Tulee mieleen myös enimmäkseen naisten tekemät perinteiset rannenauhat.

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam
Viimeksi muokattu: 27.03.2015 17:56 : rcislandlake.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
28.03.2015 11:09 #26486 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Vanhoissa puumerkeissäkin on samankaltaisuutta ja se on tullut joskus mieleen, olisivatko olleet ennen selvästi luettavaa kirjoitusta... Tässä puumerkkejä Isokyröstä.


Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.10.2015 07:29 #28522 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tää varmaan sopii tähän ketjuun jatkoksi että skotlannista on putkahtanut esiin pronssikautinen sauna
archaeology.org/news/3733-151002-scotland-underground-sauna

Kiinnostavinta on tuo skottitutkijoiden ennakkoluuloton tulkinta. Aiemmin ei näitä maanalaisia tumuluksia olekaan tällä tyyliin tulkittu

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.187 sekuntia