muinaiskunkkujen agenda

Lisää
10.04.2019 19:21 #43214 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Aika tasaisin välein tulee näitä yliopistoiskuja ns pseudotiedettä kohtaan. En keksi sille muuta syytä kun että juttu leviää ja varmaan noi ekan vuosikurssin opiskelijatkin alkaa heti kysellä muinaiskunkkujen perään. Akateemikot on ratsuväki fort apachen sisässä, voimatta myöntää mitään koska menis arvovalta. ja ton arvovallan takia tää on enemmänkin yhteiskuntapoliittinen kysymys kun mikään historiallisen tarkastelun kohde. ja yhtä varmaa että tiede ei tässä jyllää, vaan mennään kaikkee muuta kun objektiivisen tieteen ehdoilla.
kai ne pelkää että seuraava sukupolvi saattaa kasvaa sisään muinaiskunkkuihin ja muuttaa historiankurssin ellei asiaa pidä jatkuvasti tapetilla toistamalla toistamasta päästyä miten kaikki on pupputiedettä. En tiedä, mutta näin kuvittelisin.

Sanon silti kaiken uhallakin että ne teesit joiden mukaan kyse on pseudohistoriasta, ei kerta kaikkiaan pidä vettä. Tohon nimistöön vetoaminen luonnonilmiön symboleina on tyystin virheellinen tulkinta. Toinen on tietenkin lukutapa. Ne ei osaa lukea kriittisesti aikalaistekstejä erotellen niistä mikä on totta ja mikä ei, vaan niputtaa yhden virheen kohdalla kaiken muunkin virheelliseksi tosta vaan. Pieni eksegetiikan kurssi ei olisi niille pahitteeksi.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.04.2019 19:51 #43216 : Minävain
Minävain vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Muut voi asiassa olla tuota mieltä ja mieltää meidät vaikka Egyptiin asti ja yhdistää kaikki jonnekin luvattuun maahan.
Itse olen kuitenkin lujasti sitä mieltä että
esim.Egyptissä,Amerikan mantereella,Kiinassa ym muualla missä maa alueita ollut näkyvissä on ollut ihan omat kulttuurinsa ja kansansa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.04.2019 23:55 #43221 : Minävain
Minävain vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tässä vastaus vielä storyanille...
Vertaappas kyseisiä viikinki heimoja enemmän nykyajan ammatti- rikollisuuteen.
On eri järjestöjä ja porukoita eripuolilla suomea.
Osa kantaa tunnusta ja osa ei.
Ammatti-Rikollinen ei välitä muista kuin omassa porukassa olevista ja perheenjäsenistä.
Sitten pyritään hankkimaan mahd isot voitot toisten kustannuksella ns.ryöväämällä muilta keinolla millä hyvänsä.
Hommaan hakeutuu kunnianhimoisia ja/tai heikomman kasvatuksen omaavia , mutta molemmat sakit hyväkuntoisia valmiita kaikkeen ihmisiä.
Suunnittelevat isoja ryöstöretkiä ja petoksia.


Jos kaikkea tuota ylempää vertaa Viikinkeihin löytää heistä ehkä paljon samaa ja helpompi oivaltaa heidän sen aikainen sosiaalinen asemansa.


Jos 1000v päästä joku stirian niminen ihminen löytää Hämeenlinnan Vanaja festarialueen lammen pohjamudasta Nahkaliivinpalan jossa jonkun miekka tai pyssy hahmonkuva ja lukee President ja samalla TV.ssä romantisoidaan 1000v vanhoja rikollisia niin onko ammatti- rikolliset sitten ollut maailman kuninkaita v 2000?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.04.2019 06:44 #43223 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
teidän tarttee jatkaa juttuanne sellasessa ketjussa kun Storyanin juttunurkka. Koko tyyppi on kun joku virus joka pilaa ketjun toisensa perästä joten se saa jutella vaan siinä osiossa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.10.2019 16:50 #44247 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Mullahan on ollu näkemys jonka mukaan Kalevalan runous olis pääosin syntyny pronssikauden kulta-aikana n.1500eaa. Hissuksiin kyllä ruvennu tarkistaan kantaa siitä voisiko osa runoudesta olla esim rautakauden alkupuolelta?
Kun tätä miettii, ja mitä me tiietään noista muinaiskuninkaista ja niiden sijoittelusta pohjanmaan suuntaan, niin pakostakin kysyy mikä rooli tolla Aittomäellä on ollut. Sillehän ei voi mitään että monet seikat natsaa Aittomäen ja kalevalan Pohjolan välillä.



Mun tarttee ny ruveta miettiin tätä asiaa sillä jos kalevalassa on mainintoja pohjanukosta ja -akasta niin antashan se pikantin säväyksen näihin saagoihinkin ja hissuksiin vois ilmetä jotain uuttakin asiaan.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.10.2019 19:14 #44248 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Mä sanoisin, että Sampo on aikasintaan 1400-luvulta, koska joskus sillon keksittiin tämmönen pieni mylly, millä voi jauhaa kahvia, mausteita, suolaa ja viljaa. Myllynkivillä tehdyistä jauhoista iso osa on niitä myllynkiviä, niin että nää kahvimyllyn tyyppiset värkit oli tarpeellisia jauhojenkin tekemisessä.

Raha tarkotti nahkataloudessa sitä kuivattua nahkaa ja sitä on syötykin, niin että kai sitä on sitten jauhettukin, koska muuten se on aika sitkeetä.

Jostain varmaan näkis, että millon tällaset myllyt on ollut vielä harvinaista arvotavaraa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.10.2019 19:43 - 18.10.2019 19:44 #44250 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Sammosta en tiedä, se saattaa olla jotain lisäystä jostain toisesta runoaiheesta. maailmansynnystä tai jostain, johonkin kosmiseen se viittaa. tai tähdistätietämisen kykyyn. Mut ei tota pohjolaa voi silti olla pohtimatta että mikähän se on ollu se portti josta sinne on menty? Tuossa lahdelmassa - joka ei ollu kovin syvä - on toki mahdollista, että siinä on tukeista tehty paaluvarustus veneitä varten. ja joku veräjä siinä. siis sellanen joka tukkii jokiuoman.

toinen mitä miettii, että onhan noi kalevalan nimet pitkälti päätelty tonne varsinaissuomeen, joka vastais ajatusta tosta pronssikauden ja rautakauden 33-mittojen tietämiltä. mut tollanen nimi kun Joukahainen on todella ollu olemassa hämeenkyrössä. Sen niminen kantasuku sieltä tunnetaan. Hämeenkyrö ei kalevalassa muutenkaan ole tuntematon sillä kolme kovaa koskea, hämeen hälläpyörä viittais just kyröskoskeen.
Tulee vaan mieleen että alkujaan hämeenkyrö oli pohjalaisten (muinaiskunkkujen) perustama ja hämäläiset, tai itse asiassa satakuntalaiset valtas alueen joskus 700-luvulla eli samoihin aikoihin kun pohjanmaan viimeisin muinaiskunkku kuoli sotakentällä ja paikat ryöstettiin ja poltettiin. Eihän sitä voi ajattelematta että väinämöinen (satakuntalaiset) tuli kähiseen hämeenkyröön paikalliselle valtasuvulle joukahaisille ja vaati rauhan takeena tytärtä panttivangiksi - ja joka mieluummin hukuttautui. Onhan siinä tietty oma logiikkansa.
Viimeksi muokattu: 18.10.2019 19:44 : Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.10.2019 20:47 #44251 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kalevalassa on se ongelma, että siitä ei näy miten paljon tarinoissa esiintyvät nimet on vaihdellu. Sampokin on esiintyny ainakin tusinalla eri nimellä, mutta Lönnruutti on valinnu niistä yhen vissiin sillä perusteella, että se on tarpeeks komee jos haluaa saada kirjaa kaupaks.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.10.2019 21:05 #44252 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Se on tietenkin totta että on ollu sen kymmenen tyyppiä jotka on koettaneet saada kalevalaa mahtumaan historiallisiin paikkoihin ja tapahtumiin, ja kaikki saaneet nenälleen. Eka kompastuskivi esim on että pitäs syynätä suomen kansan kootut runot vai mikä sen monikymmenosaisen runokokoelman nimi oli, sillä lönnrötin versio on lönnrotin versio. Esim just tässä joukahaisessa sen sisko on Aino, joka ei pohjaa muuhun kun runonpätkään "antaa ainoa sisarensa" josta lönnrot sit kekkas, et toi rimmais paremmin jos ainoan muuttaski Ainoksi.

mutta siltikin.... jos olettaa, ja nimenomaan olettaa, että on ollu joku Pohjola niin käytännössä Aittomäki on ainoo potentiaalinen ehdokas. Ei tunneta mitään kauppapaikkaa saati muinaiskaupunkia, edes kunnonkokoista kylääkään pohjoispuolelta kun just toi Aittomäki ja sekin vaan raunioistaan. Tornio on syntyisin vasta 1000-luvun paremmalta puolen enkä paljoa kehuis vaikka menis ettiin pohjolaa ruijasta asti. Bjarmiaa vienassa on epäilty, viikinkirunoudessa kuulemma sieltä varastettiin Jomala-niminen patsaskin joka on nähty sampona, mutta toisaalta bjarmia on ollu liian ison taipaleen päässä ja historiallisesti liian nuori (800-luku) jos vertaa kalevalarunojen syntyyn.

Kyllä tässä varmasti jotain on takana mutta se varmaan selviää vasta inhoamani kielitieteen parista jos on selvitäkseen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
18.10.2019 23:36 - 18.10.2019 23:43 #44253 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Mun mielestä koko Kalevalalla ei oo mitään merkitystä ja sen tutkiminen on taas näitä suomalaisien omia juttuja. Jos onnistuu löytään jotain, millä ei oo oikeesti mitään merkitystä, ja sattuu kuuluun oikeisin piireihin, niin saa jonkun palkinnon, mutta jos ei kuulu, niin koko asialla ei oo mitään merkitystä.

Isompia juttuja löytyy helposti, koska näähän on kovia puhuun paskaa. Määkin kattelin opustani taas pitkästä aikaa ja talteen pantuja linkkejä yhdistelemällä synty tollanen, jonka avulla vois alkaa panna junttien ristiretkiteorioita romukoppaan, mutta mähän tein sen jo, niin että riitti kun lisäs yhen virkkeen ihan vaan muodon vuoks.



Oudon paljon on tarvittu uusia luutarhoja linnotusten luona ja vielä kahta eri sorttia, vaikka ihan varmaan ei oo sodittu yhtään. Ruottalaiset vaan poikkes vetämässä bisset vanhojen kavereitten kanssa ja lopus käytiin saunassa.

Jonain päivänä joku näsäviisas tietokirjailija vielä itkee vihapuheesta sen takia, että on tullu plagioitua väärää kirjaa. Mä oon sitä jo kohta kolme vuotta levitelly Hommaforumilla ja muilla epämääräsillä sivustoilla, kun niiltä löytyy kiinnostusta tämmösiinkin asioihin.

issuhub.com/user/book/166
Viimeksi muokattu: 18.10.2019 23:43 : juppe.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.10.2019 13:04 #44254 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Ehkä mä muotolin tuon jotenkin väärin... ettei tää mun pohdiskelu auennut ihan täysin.
Jos me lähdetään siitä että wanhat runot yrittää paljastaa jotain konkreettistakin eli lähetään siitä että on ollu oikeesti joku Pohjola niminen paikka. Eikä tehdä samaa virhettä kun paavo haavikko rauta-ajassa että pykätään vaan joku hirsilinnoitettu muinaislinna kallion päälle vaan aatellaan oikeesti paikkaa jossa olis kunnon muinaiskaupungin raamit.

Ekaks kai täytys tietää mikä on lähtöpiste. Oppineiden mielestä runojen maantiede on mitä ilmeisemmin satakunnan/varsinaissuomen ja baltian - lähinnä Viron -alue eli kaakkois-suomi. Pohjola on siitä pohjoiseen ja sinne mennään veneellä joten ei kai käy laatuun muu kun merenkurkun alue? Ankkataiteilija don Rosa pisti pohjolan Vaasan korkeudelle ja sen se on tehnyt vietettyään päivän SKSn tiloissa. Näin ne tutkijat sen asemoi.

Pohjola on ollut runojen mukaan vauras alue ja sattumoisin eteläpohjanmaan alue tunnetaan noista megalomaanisista kuninkaanhaudoistaan joiden sisuksista on ronkittu niin paljon kultaa että sitä on riittänyt aikanaan ruotsiinkin vietäväksi kilotolkulla. Näitä kivikumpuja on tossa aittomäen seudulla niin tiheästi että on päätelty siinä olleen niin tiheä asutuskeskittymä että täyttää jo muinaiskaupungin mittasuhteet. Toisaalta alue on tismalleen sama johon voi sijoittaa nuo myyttiset jatulit alias muinaiskainuun.

Pohjolaan mentiin kosiomatkoille sillä kukapa ei haluaisi vävyksi sukuun joka ui kullassa? Toisaalta myös saagat näistä muinaiskuninkaista kertovat lähes yksinomaan kosiomatkoista eli tässä on yhdistävä teema, olkoonkin että tarinat muuten eroavat.Ainakin ne eroavat siinä suhteessa että runot näkevät pohjolan negatiivisessa sävyssä mikä ei varmaan ihme ole kun aattelee että ne oli ala-satakuntalaisten kilpailijoita bisnesalalla.
Aika paljon näissä on etäisesti toisiaan muistuttavia teemoja. Runoudessahan lemminkäinen menee "saarelle" eli jonnekin gotlannin tietämille - tutkijoiden mukaan - ja lähtee siitä sotaretkelle pohjolaan. Toisaalta taas saagat mainitsevat että kainuun hävittivät juuttien ohella keski-ruotsin/gotlannin ynglinga-suku.

Jotenkin nämä tarinat vaan risteävät toisiaan. Kovin pitkälle niitä ei voi seurata ja sekin vähä pitää tutkia suurenuslasilla sillä kaiken peittää vertauskuvallinen mytologinen sävy jossa on yhdistelty eri runoja samaan teemaan. Lähinnä tämäkin on kuriositeettinen kysymys. Ihmetyttää että jos on tosiaan ollut pohjanmaalla vauras pohjola, että kansanperinne ei sitä tuntisi.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.10.2019 14:53 #44255 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Pohjola olis varmaan Pohjanmaa siihen aikaan kun siellä oli karjalaisia. Ne teki ryöstöretkiä ainakin ruottalaisien maille, niin että kai niillä sitten on sitä vaurauttakin ollu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.10.2019 16:35 #44256 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Multa jäi äsken sekin sanomati että se mikä yhdistää kotimaista kansanrunoutta ja ulkomaisia viikinkisaagoja on tuo noituuden korostaminen. Molemmissa annetaan lisäksi ymmärtää että kyse on jonkinlaisesta lappalaisesta noituudesta. Kirouksia ja taikoja asetellaan tämän tästä. Paljon on yhtymäkohtia näiden kahden kertomuksen välillä.

mut toi kultajuttu. Se meni jotenkin niin että kun nuo idän kansat, mystiset hunnit, alkoivat rynnätä kohti länttä Rooman porteille, sillon joskus kansanvaellusten aikaan 300-luvulla, niin tavallaan koko skandinavia että suomenlahti baltteineen päivineen jäi eristyksiin. Kova oli kumminkin hinku Rooman markkinoille joten piti kehittää pidempi kauppareitti joka kiertäis ongelma-alueet. Ilmeisemmin tämä syntyi aikana jolloin tanskansalmista ja saksan pohjoisrannikolle ei ollut sanottavaa asiaa.



Olen tähän merkannut punaisilla nuolilla uuden kauppareitin joka muuten on Huurteenkin kirjassa ihan faktana. Siinä lähtee baltiasta ja varsinaissuomesta, tarkennettuna muinais-kalannista, eli maantieteellisesti Kalevalan alueelta reitti kohti pohjoista pohjanmaan muinaiskainuuseen. Siitä se jatkaa matkaansa aina Norjan Ruijaan, alias Finnmarkiin, josta lipuu etelään Norjan rannikkoa kunnes kääntyy Orkney-saarille ja siitä Skotlantiin ja itä-Britanniaan josta oli jo yhteys roomalaisiin kauppiaisiin.

Sinisellä täplällä olen merkannut kaikki luodoilta ja rannikoilta löydetyt jatulintarhat. Niitä on Viron rannikolla kuten myös uudellamaalla koska sillon ne kuulu samaan alueeseen. Kalannin edustalla Putsaaressa on sit seuraava ja siitä sitten pohjoiseen niitä löytää Vaasan korkeudelta pohjoiseen niin paljon kun haluaa löytää. Seuraavaks niitä löytyy sit Finnmarkista Ruijan rannikolta, Orkney-saarilta ja muutaman itä-britanniasta. Muutama on -kuten kuvakin esittää - vienanmerellä minne nämä kainuulaiset lienee aikanaan vetäytyneet joskus 700-800 -luvuilla.

Oleellista on ymmärtää että sattumaltako nämä jatulintarhat esiintyy vain ja ainoastaan tämän edesmenneen kauppareitin varrella? Siis jos tietenkin siivotaan ensin pois selvästi keskiaikaiset - ja kristilliset - jatulintarhat.Tämän takia olenkin jatulintarhat yhdistänyt roomalaiseen symbolismiin ja esittänyt että ne tarkoittavat kauppapaikkaa. Sisämaassa näiden rujoja versioita kutsutaan lapinraunioiksi ja niitä on kaikkien suurten järvien liepeillä. Ne vuorostaan ovat kauppapaikkoja sisä- ja rannikkokansojen välillä.

Ei siis pidä ihmetellä että pohjanmaalla oli niinkin paljon kultaa kun oli koska tavara liikkui molempiin suuntiin. Ja onhan se rauta-ajassakin se pohjanakka et -ukko esitetty aikamoisina bisnesmiehinä. Siinähän Sampokin tais olla joku kolikkokone...?

Vaan eihän tämä tähän jää. Saagoissa kun on mainittu maantieteelliset paikat ne on keski-ruotsi, tanska (josta tunnetaan yksi jatulintarha), Ruija, Kainuu, Orkney-saaret eli tismalleen samat paikat mitkä on jatulintarhojen peitossa. ja saagojen mukaan joka etapissa oli joku kainuun tyttäristä kuningattarina. Eli nää saagat on yhtä lailla syntyneet muistona tästä kauppareitistä. Tämä on aikas voimakas yhteys asioiden välillä ja luo kokonaiskuvan eheäksi.

Vielä pitää muistaa että saagat puhuvat myös että kainuun kuninkaista polveutuivat myös engannin ja normandian kuninkaat ja niissäkin on sen takia tätä jatulintarhaa. Muualta niitä on turha etsiä kun sieltä mitkä nää kuningassaagat antaa paikanniminä. Haluaako sitten jatulintarhat nähdä Pax Romanan kaupparauhaa ilmentävänä symbolina kuin myös matkareittinä/kauppa-asemina vai suoraan kainuun kuninkaan eli jatuliheimon omana symbolina, on vivahdejuttu. Aikas varmaa vain että pohjanmaan alueelta tätä muinaista kauppareittiä on koordinoitu ja dominoitu.

Tässä on aikas paljon pureksittavaa sillä jokaisesta teemasta saisi aina oman lisäpolkunsa mutten minä näitä mitenkään satuina pidä kuten yliopistoväkemme. Heille on vain tämä kauppareitin konteksti tuntematon
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.10.2019 19:35 #44257 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Hunnit liittyy siihen, että aina kun idän paimentolaisia alkaa joutua orjuuteen, niin jostain kauempaa tulee jotain skyyttejä tai mogoleja laskemaan ne vapaiks. Länsi-Rooman hajoaminen vaan oli niin sekavaa, ettei hunnit vissiin ees yrittäny tosissaan kun oli monta muutakin armeijaa samalla asialla.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
19.10.2019 20:13 #44258 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda

juppe kirjoitti: Pohjola olis varmaan Pohjanmaa siihen aikaan kun siellä oli karjalaisia. Ne teki ryöstöretkiä ainakin ruottalaisien maille, niin että kai niillä sitten on sitä vaurauttakin ollu.


Hanhikivelle saakka oli seitsemän kymin Karjala ja siitä rajalinja meni Kainuunmeren eli Pohjanlahden yli Uumajan lähellä olevalle Bygden rajakivelle. Ironista että nykyisin tuonne Hanhikivelle venäläiset ovat rakentamassa ydinvoimalaa tai mitä lie... ja kuulemma Putin olisi jo vaatinut Niinistöltä 100 km vyöhykettä sen ympärille.

1 Kainuunmaa - Kvenland

1.1 Pohjan perän esihistoriaa

Perinteisen ruotsalaisen historiankirjoituksen mukaan ei Pohjan perillä ollut pysyvää asutusta ennenkuin uudisasutus alkaa Ruotsista käsin 1300-luvulla. Tämä kuva on nyt viimein muuttumassa kuningaskunnassa.

Kukaan ei varmaan enää epäile, että saamelaiset oli pohjoisen ensimmäisiä asuttajia. Vähitellen saivat saamelaiset väistyä rannikolta osin sisämaahan, osin pohjoiseen, kveenien eli kainulaisten, karjalaisten ja myöhemmin pirkkalaisten painostamana. Saamelaiset oli näiden kilpailevien tungettelijoiden ryöstö- ja verotusuhreja.

Uumaja esiintyy ensimmäisen kerran virallisissa asiakirjoissa vuonna 1314. Tällöin mainitaan kaksi nykyistä Länsipohjan kuntaa (koko Norrlanti oli yksi hallinnollinen kokonaisuus vuoteen 1762): Uumaja (Uma) ja Pohjoisasutus (Bygdeå, Bygdha, Norrbygda), ja ne kuuluvat Ångermanlandin rovastikuntaan.

Länsipohjasta puuttuu sellainen kivikautinen muinaisjäännösmateriaali, joka on yleistä keskisestä Ångermanlandista etelään. Kaikki löydöt vanhemmalta kivikaudelta Länsipohjasta ovat tyypillisesti itäisiä. Kivikautinen itätyyppinen materiaali on varsinkin myöhemmiltä kausilta runsas. Ylä-Norrlanti näyttää ajanlaskun ensi vuosisatoina olleen tiiviissä yhteydessä itäänpäin. Storkåge-löytö on ajoitettu kolmannelle ja neljännelle vuosisadalle, ja osoittaa suoran kauppayhteyden Pohjan kainulaisten ja Eestin välillä; siis jo ajanlaskumme ensi vuosisatoina oli keskiajan pirkkalaiskauppaa vastaavaa toimintaa. Kauppaa on käyty jo hyvin varhaisina aikoina ja se on suuntautunut itään ja kaakkoon. Kainuunmeri, Pohjanlahti, oli sisämeri tässä itään suuntautuneessa kulttuuripiirissä. Niin kauas historiaan kuin ihmisiä näkyy näillä seuduilla, on tilanne ollut samanlainen. Etelästä käsin länsirantaa pitkin suuntautuneet retket ovat olleet pelkkiä retkiä, episodeja. Viikingit, Birka ja sen seuraaja Sigtuna eivät ole jättäneet mitään jälkiä tänne.

Mitä sitten tapahtui

Nykytutkimus osoittaa, että pohjoiset alueet eivät olleet pelkästään etelän heimojen metsästysmaita, vaan asuttaminen alkoi jo varhain esihistoriallisena aikana, huomattavimmin kivikaudella. Torniossa ja Piitimen kirkkokylässä on kulttuurikerrostumia voitu ajoittaa vuosien 200 ja 600 välillä. Asutuksen pioneereja Pohjan perillä olivat kainulaiset eli kveenit, ja heidän seuraajansa pirkkalaiset. Myös kainulaisten kilpailijat karjalaiset ovat jättäneet selvät jälkensä.

Ruotsalaisten pohjoisimmat etuvartiot pohjoisessa, Uumaja ja Bygdeå vuoden 1300 kieppeillä, ovat samanaikaisia kuin ensimmäinen ruotsalainen asutus Suomen puolella 1200-luvun puolesta välistä. Tämä ensimmäinen ruotsalainen kolonisaatio on samaa historiallista tapahtumaa Kainuunmeren molemmin puolin. Ruotsin kruunu kiihdytti Pohjan asuttamista Pähkinäsaaren rauhan jälkeen 1312. Kruunun toiminnan takana oli poliittiset ja taloudelliset perusteet, joista tärkein oli puolustaa ruotsalaisten ylivaltaa pohjoisessa Novgorodia vastaan.

Niin sitten tapahtuu että ruotsalaiset asuttujat virtaavat pohjoiseen, ja sulauttavat suomalaisten varhaisemman ja harvemman asutuksen.

1.2 Pohjan perän uudisasukkaat

Sekä pohjoisessa Ruotsissa että pohjoisessa Suomessa oli siis pysyvää asutusta jo kivikaudella. Nämä ensimmäiset pioneerit tulivat läntisestä Suomesta ja Karjalasta. Myös murretutkimus osoittaa nämä yhteydet. Asiaan kuuluva on kysymys olivatko nämä kainulaiset muinainen heimo vai puolisotilaallinen järjestö, kauppamiesten kilta, niinkuin kainulaisten seuraajat pirkkalaiset. Mitään todisteita ei kuitenkaan ole mikä viittaisi ammattikuntaan - kaikki lähteet mainitsee kansan, jota kutsutaan kainulaisiksi. Yleisesti pidetään selvänä, että kainulaiset on suomalainen heimo, mutta voimme todeta, välttääksemme 1900-luvun kansalliskiihkoista historiankirjoitusta, että heidän joukossaan on voinut olla, ja luultavasti myös oli skandinaaveja.

Kainulaisten yritteliäisyys ulottui koko Pohjan ympäri, ja aina Atlantille (Västerhavet) ja Jäämeren rannoille, ja he olivat pohjoisen pysyvän asutuksen pioneereja (saamelaisia unohtamatta). "Kainuu" -nimet eri alueilla ovat todisteena siitä kuinka tämä heimo levittäytyi ja asettui asumaan tukialueille, joilla metsästys ja kaupankäynti oli suotuisaa. Paikannimitutkimuksen mukaan edustaa eteläisin "Kainuu" -nimien ryhmä Kalannissa (Kaland, Kainuu, Kvenland) Kokemäenjoen rannalla vanhinta kainulaisasutusta. Tämän emä-Kainuun alue käsitti Vakkasuomen ja Alasatakunnan.

Pohjanlahden tärkeä asema kainulaisten kulkureittinä ilmenee muunmuassa siitä että sitä merkitään vielä paljon myöhemmissä dokumenteissa Kainuunmerenä (Kvenhavet), kuten Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuonna 1323 "Kajano more", 1497 "mare Cayane" ja "Kainw Mare", 1510 "mare Kayano", 1535 "Cayane mare" ja "mare Caino", 1561 "Kaynus mehre" jne.

1.2.1 Norjanmiehiä, kainulaisia ja karjalaisia

Kansainvaellusten aikaan (400-600) etenee norjanmiesten (nordmän) kolonisaatio Trondheimin kautta ja tunturien yli Jämtlandiin, ja edelleen Pohjanlahden rannikolle, ja ajaa kainulaisia pohjoiseen. Tämä norjalaisseutu Medelpadissa oli myös svealaisen voimapiirin pohjoisraja.

Ottar (n 890) Björkoysta Haalogalandista kertoo, että kainulaiset ja norjanmiehet tekevät ryöstöretkiä toistensa maille. Heillä oli myös niinsanottu hyötyristiriita, koska molemmat kävi kauppaa (ja verotti eli ryösti) samoja saamelaisia. Egilin saagassa, jonka tapahtumat tutkijat sijoittaa 800-luvulle, ovat kainulaiset ja norjanmiehet ystäviä, ja yhdistävät voimansa karjalaisia vastaan. Norjalainen mahtimies Thorolf Kvedulfsson ja kainulaisten kuningas Kaukomieli (Faravid) tekivät tällöin valaliiton. Norrlannissa on 1000-luvulta havaittavissa voimakkaasti lisääntyvä kanssakäyminen itään päin. Tämä täytyy olla Novgorodin tukemien karjalaisten nouseva mahti. Vuodelta 1251 on historiallista näyttöä, että karjalaiset ja norjanmiehet taisteli Ruijassa (Finnmarken), ja vuodelta 1271, että karjalaiset ja kainulaiset rosvosivat Haalogalandissa. On selvää, että näillä taisteluilla oli vaikutusta koko Pohjan perillä.

Ei voida varmuudella tarkentaa milloin karjalaiset ensi kertaa tunki Pohjan perille. 1100-luvulta on jo kuitenkin näyttöä sopimuksesta, jossa Kymmenen virran maa, siis muinaista Kainuuta aina nykyisen Pohjanmaan Pyhäjoesta Länsipohjan Bygdeån asti, luovutetaan karjalaisten kauppamiesten vaikutusalueeksi. Tämä aikakausi oli karjalaisten mahdin voimakkainta laajenemisaikaa. Venäläiset aikakirjat toteaa, että kaikki lohijoet Siikajoesta etelässä Kainuunjokeen (Kalix älven) pohjoisessa kuuluvat Novgorodille. Novgorod tuki karjalaisten expansiota pohjoiseen aina 1200-luvun puoleenväliin asti (jos ei Chingis Khan olisi pakottanut Novgorodin silloin suuntaamaan kaikki resurssinsa mongoliarmeijoita vastaan, mikä mahtaisi olla meidän kristinuskon malli ja mitä kieltä me puhuttaisiin?). Karjalaisten, niinkuin myös kainulaisten, itsenäisyys hävisi Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän välisen valtataistelun mainingeissa, ja Karjala ja Kainuunmaa pirstotaan palasiksi.


finnpro2000.tripod.com/kainuunmaa.htm

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.138 sekuntia