muinaiskunkkujen agenda

Lisää
07.03.2019 20:11 #43003 : Iku-ri
Iku-ri vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kannattaa ottaa mukaan myös korkeustasot.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.03.2019 21:08 #43007 : kirjatoukka
kirjatoukka vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Semmonen varotuksen sana, että maannouseminen ei ole ollut kaikkialla rannikolla samanlaista, vaan etelässä paljon vähäisempää kuin Pohjassa. Kannattaa ettiä sellainen maannousemiskäyrä, vaikka haulla rannankorkeuden muutos (tms.) 500 eKr. juuri sille tietylle alueelle.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.03.2019 22:43 #43009 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Näissä on monta moneksi noita ongelmia mitä tulee eteen. Kun tossa edellissivulla näytin ton esimerkkikuvan niin ihan piruuttani väritin alamaaston ts suot ja pellot järvensiniseks ja honasin et noi muinaishaudat korreloi enemmän kun paremmin rantatöyräiden ja saarien kanssa. Jos siellä seassa vaan on tietä niin kyllähän se sieltä sit löytyy.



Olihan se vähän isotöinen väritystehtävä joo ja vielä isompi jos aattelee et pitäs värittää puoli maakuntaa. mut toisaalta kun ei tällästä ole kukaan koskaan sanottavasti tehny vois aatella et siitä olis laajempaakin iloa. ehkä hissuksiin alan tekeen
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.03.2019 22:52 #43011 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kun kattelet niitä kasoja, niin kato samalla, että olisko kivissä sellasia merkkejä kun vanhoilla nuotion paikoilla. Ne ei välttämättä oo hautoja siinä mielessä niihin olis vaan kuopattu porukkaa vaan niillä on voitu käydä polttamassa kokkoa.

Kivikasan päälle on helppo rakennella iso kokko, joka pysyy sitten kanssa kasassa, ja polttohautaushan on ollu täällä normi iät ja ajat.

Paras kirja suomalaisuudesta, mitä koskaan on kirjoitettu: bit.ly/2SooPZV (epub) bit.ly/2HeZOuR (pdf)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.03.2019 00:31 #43012 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tää on erikoista mutta noita kaikkia kasoja ei välttämättä ole kukaan ikuna nähnytkään. Tai siis onhan ne joskus 1920 -luvulla joku maanmittari havainnoinut tai koska onkaan. ja museoamanuenssi sit on koettanut nähdä omin silmin niistä edes osan kun niitä kerran kartoissa vilisee. Ei kai oikein kukaan tiedä mitä ne kaikki on.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.03.2019 12:39 - 08.03.2019 12:43 #43016 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Sukulaismies soitti viikko takaperin ja kertoi että Viitalankylässä kun muutama vuosi sitten kaivettiin viemärilinjaa, paikalla oli käynyt tutkijoita kun maasta oli kaivettu kivettyneitä petäjiä. Olivat todenneet ettei tällä paikalla ole koskaan ollut jääkautta.

Vielä vanhempi tieto Nenättömänkylästä Viitalankylään, jossa maat ovat Liuhtarin eli myöhemmin Iso-Koiviston sarkoja. Maata kaivettaessa ensin on multa kerros ja sen alla Kyrönjoen keskijuoksulla yleisenä oleva savinen pikleerikerros. Pikleeriä muutaman metrin pois kaivettaessa, sen alta paljastui muinainen metsä. Metsä on todennäköisesti ajalta jo ennen Ancylusjärveä ja vesi on tuonut pikleerin sen päälle...

3,33 km päässä Hiivanaasenkivestä Viitalassa on myös kolme muinaishautaa, yksi klasilanmäellä, toinen tällä kivettyneellä pellolla ja kolmas "Ekyphtissä", Rypölän torpalle menevän tien vieressä.

Hiivanaasenkivien ympärillä on taas kaivinkone tonkimassa ja purkaa maamassalla peitettyä kivijataa. Kivet ilmeisesti siirretään liikenneympyröiden maisemointiin...
Viimeksi muokattu: 08.03.2019 12:43 : Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.03.2019 15:07 #43019 : Iku-ri
Iku-ri vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Vaasasta etelään on se kraateri joka on syntyny joskus 500 miljoonaa vuotta sitten ja sen yli on höylänny useempi jääkausi. Sen ympäristössä kartan mukaan näyttäs olevan siirtolohkareita ihan kiitettävästi mutta sisäpuolella ei. Aika fiksuja noi jääkaudet?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2019 17:06 - 09.03.2019 17:17 #43024 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Noi Jukkiksen värittämät Teerineva ja Kotaneva sijaitsevat korkeuskäyrällä 25 eli ympäristön muinaishaudat ovat todennäköisimmin ajalta 2500 vuotta sitten. Toki nevat ovat joskus ammoin voineet olla isompiakin järviä... Kuka sen tietää, mutta nevoja ovat tainneet olla ainakin historiallisen ajan.

Merenkurkussa eli tämän Laihian ympäristössä maannousema on suurinta. Jopa metrin sadassa vuodessa. Etelärannikolla maannousema on huomattavasti hitaampaa ja jossain Puolan, Tanskan ja Hollannin seutuvilla maa jopa vajoaa.
Viimeksi muokattu: 09.03.2019 17:17 : tarja.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2019 18:51 #43026 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tää ei taida olla ihan noin yksinkertaista sittenkään. Monet haudat jotka on ns. vanhemmalla korkeuskäyrällä on pronssi/rautakauden taitteesta joka ilmentää että tarkoitus ei ollut haudata rantaviivalle tai sen välittömään läheisyyteen vaan yksinkertaisesti korkeaan kohtaan. Mielellään sellaiselle kummulle joka näkyis järvenselälle sillä vesistöjen yhteys näihin kivikasoihin on selviö. Tosin tässäkin on epäilyksen varjo että saattavat olla ainakin jotkut myös pirunpeltoja jotka on syntyneet kun rantaviivalle on ahtojää puskenut kiveä.

Tosiaan erikoista että niissä ei ole välttämättä kukaan kaikissa käynytkään. Kun tuossa hehkutin tuota rantakylää niin sen olemassaolo tiedetään vain koska se on niin lähellä asutusta ja toisekseen siitä menee vanha kirkkotie editse (joka ilmentää että tiepohja ja kylä ovat samanikäiset) mutta yhtälailla noita muinaiskyliä saattaa olla niissä mettissä jemmassa enemmänkin. Eihän niitä kaikkia ole nähnyt kun korkeintaan maanomistaja joka ohikulkeissaan on vaan kohauttanu harteitaan ja miettiny mikähän toikin peltoraunio tossa on.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2019 20:30 #43027 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda

Jukkis kirjoitti: Tosin tässäkin on epäilyksen varjo että saattavat olla ainakin jotkut myös pirunpeltoja jotka on syntyneet kun rantaviivalle on ahtojää puskenut kiveä.


Missähän se kivikasa on ollut ennenkuin ahtojää on sen sumppuun puskenut?

Minä jätin kattotiiliä Köökin katolle ihan siksi, että mitä tapahtuu kun lunta tulee puolimetriä katolle, sulaa ja jäätyy ja suojalla vesisade huuhtoo. No ei tapahtunut mitään, siellä ne on edelleen samassa paikassa.

Tuvan peltikatolle jos ne tiilet olisi olleet, ne olisivat suojalla lumen sulaessa tulleet sen mukana huikuen alas. Tiilikatolla joka on karkeapintainen, kitka pitää ne paikoillaan...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
09.03.2019 22:45 #43029 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
En nyt tiedä mitä Anteron tuvan tiilikatolla on ahtojäiden kanssa tekemistä... Tai edes Laihian muinaishautojen kanssa...

Ahtojäät ovat todellinen ilmiö ja niitä esiintyy vain tietyissä olosuhteissa eli avomeren reunalla kun kovat tuulet puskevat jäälauttoja rannoille jopa kymmenen metrin korkuisiksi kasoiksi. Mennessää nämä ahtojäät vievät kaiken irtaimen mukaanlukien muutaman tonnin pikkukivet ja kaiken sitä pienemmän. Siksi kalastajat eivät koskaan rakenna laitureita avomeren puolelle.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2019 12:16 #43033 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda

tarja kirjoitti: En nyt tiedä mitä Anteron tuvan tiilikatolla on ahtojäiden kanssa tekemistä... Tai edes Laihian muinaishautojen kanssa...

Ahtojäät ovat todellinen ilmiö ja niitä esiintyy vain tietyissä olosuhteissa eli avomeren reunalla kun kovat tuulet puskevat jäälauttoja rannoille jopa kymmenen metrin korkuisiksi kasoiksi. Mennessää nämä ahtojäät vievät kaiken irtaimen mukaanlukien muutaman tonnin pikkukivet ja kaiken sitä pienemmän. Siksi kalastajat eivät koskaan rakenna laitureita avomeren puolelle.


Mistä ne kivet jäälautoille tulee? Kyrönjoen keskijuoksulla kun syntyy jääpato ja jäät kasautuu sumppuun, vesi saattaa nousta jopa kymmenen metriä jolloin jäälauttoja ohjautuu pelloille yläjuoksulta tulevien puskiessa niitä. Jääpadon lauetessa joki laskeutuu nopeasti, mutta jäät jäävät paikoilleen pellolle ja hyvä ettei niitä ole juhannuksenakin vielä siellä. Veden mukana lähtee kaikki kevyt irtotavara, veneet, laiturit, puun rungot ja oksat, heinä- ja olkipaalit. Mutta kiviä ei jäiden mukana siirry, ei edes pieniä ja jos siirtyisi, ranta olisi niistä tyhjänä.

Katto on 45 asteen kulmassa ja lumi talven aikana sulaa ja jäätyy jääksi. Keväällä tiilipinnan kitka pitää sen paikallaan ja erilliset irtotiilet ei liiku minnekään. Tuvan katolla on pelti ja edes kesällä sen päällä on turha keikkua ilman turvaköyttä. Esimerkki ei ole kaikkein paras mutta antaa jonkinmoisen käytännönkuvan.

Tämä video on syystulvista, silta selvisi siitä mutta seuraavan kevään tulvista ja jäiden lähdöstä se ei enää selvinnyt:



Ootteko muuten ratsastaneet koskaan jäälautalla? Ennen se oli kylän kloppien huvia.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.03.2019 16:19 - 10.03.2019 16:20 #43035 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Voisin kyllä kuvitella että kun joku kumpare nousee esiin merenpohjasta, rantaan osuva aallokko huuhtoo siitä pois merisedimentit ja hiekan ja jättää kivet. Sitten talvella ahtojäät kasaa kivet yhdeksi vyöhykkeeksi. Ihan paljailla kallioluodoilla, niin ei voi tietenkään kiviä muodostua luodon ulkopuolelta. Tämä lienee se normaalein prosessi jota merenrannoilla näkee. Tietenkin se vaatii pitkällisen merenpinnantason paikallaanpysymisen.
Ymmärrän kyllä että kunnanarkeologilla on edessään pähkinä, että onko jokin hajoitettu röykkiö vai luonnonmuodostelma. Luulisin kuitenkin että jos on edes vähän kasauman näköistä, kivet päällekkäin eli kivikasa, on se ihmiskäden tekemä.

Seuraava ongelma onkin sitten määrittää onko se jokin tiemerkki, hauta vai merkkitulen paikka. Variaatioita kun on lukuisia. Nykypäivän metsästäjätkin kasaavat kiviä näköesteeksi kun ampuvat sorsia.

Varsinaiset pirunpellot eli louhikot onkin sitten ihan oma lukunsa eikä ne liity näihin.
Viimeksi muokattu: 10.03.2019 16:20 : Jukkis.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
13.03.2019 17:52 #43046 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: Vs: muinaiskunkkujen agenda
Tässä on Laihian muinaismuistojen inventointiraportti vuodelta 2009

www.skaik.eu/assets/files/Arkiv/rapporter%20Fi/Laihia%20inventointiraportti%202010.pdf

Ihan mielenkiintoista luettavaa ja mukana on havainnollisia karttoja joissa muinaiskohteet näkyvät eri aikojen vedenkorkeuksilla. Eli sitä hommaa on tehty mitä Jukkiskin on yrittänyt tehdä maalailemalla.

Lisäksi löytyy yksityiskohtaiset selostukset kustakin muinaiskohteesta. Itselleni pisti silmään muun muassa kohde 101 jossa mainitaan varhaismetallikautinen asuinpaikka Aronkylän liepeillä (kohde näkyy myös karttapaikassa tosin kivikautisena). Lisäksi raportissa mainitaan, että kuivatetun Irunjärven ympärillä on ollut asutusta sekä mahdollisuudesta, että nykyinen Levaneva on voinut olla aiemmin muinaisjärvi. Olisiko tämä se Anteron hahmottelema järvi ?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
14.03.2019 09:54 #43049 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kvenland tarkottaa vissiin Gotlannin Itämaata. Koko höskä oli viikinkiaikaan pohjosempana elikkä itänen porukka olis kai ollu Pohjanlahen perukoilla.

Suomee on kanssa kutsuttu sitkeesti Itämaaks, niin että itägooteilla olis varmaan ollu maita muuallakin.

Kven tulis Norjasta, missä sitä on paljon paikannimissä ja sen merkitystä vois ettiä siltä suunnalta. Suomessa gootit oli kumminkin katteja ja sen takia koko Kvenlandista ei oo mitään tiettoo.

Paras kirja suomalaisuudesta, mitä koskaan on kirjoitettu: bit.ly/2SooPZV (epub) bit.ly/2HeZOuR (pdf)

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.170 sekuntia