muinaiskunkkujen agenda

Lisää
26.02.2019 20:47 #42947 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Historia syntyy suomalaisilta silleen, että historioitsijat vaikka keksii, että on ollu joku sotien jälkeinen jälleenrakennuksen aika. Sitten ne kyselee siitä kansalta ja se valehtelee rakentaneensa ihan hirveesti kaikkee. Jossain vaiheessa joku alkaa ihmetellä, että ihan kun tarinat ei sopis rakennuksien määrään ja alkaa laskea niitä, mutta se unohtuu nopeesti kun tulokset ei täsmää ollenkaan historian kanssa.

Tän takia mä luotan enempi niihin kansoihin, jotka on alkanu kirjottaa historiaa muistiin vielä siinä vaiheessa kun se oli omituista. Suomalaisilla on iso aukko siinäkin kohtaa, missä suurin osa kirjotetusta historiasta on, koska sisällissodan syyt on sellanen kasa keksittyä paskaa, ettei niihin voi uskoa ollenkaan jos tietää, että mitä sitä ennen tapahtu.

Nettikeskustelun ihmeellisyyksiä:

bit.ly/2kpD2GJ

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.02.2019 13:31 - 27.02.2019 13:45 #42948 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Kyllä se näin on ettei lihaa tahdo saada luiden ympärille, Suomessa viitteitä on rivien välissä ja historoitsijoiden lipsahduksissa. Enemmän saa irti ulkomailta mistä taasen vaietaan täällä... Poimintoja sieltä täältä:

Vanhimmat jäljellä olevat skandinaaviset kirjalliset asiakirjat ja kartat sekä vanhimmat skandinaavisia tekstejä, jotka koskevat ensimmäistä vuosisataa, koskevat kveenejä.

Julku toteaa, että kuvauksissa ei ole löydetty maantieteellisiä virheitä. Hän kysyy, miksi siksi siinä kuvattuja ihmisiä ei pidä olla olemassa. (Julku, 1986.)

Kuten muualla Fennoskandiassa, Kveenit on Norjan alkuperäiskansoja. Professori Emeritus Kyösti Julku (Kvenland - Kainuunmaa, 1986) mukaan Pohjois-Norjan maakunnassa Tromsissa on ainakin 12 esihistoriallista Kveeni-paikkakuntaa.

Orkneyingan saaga tarjoaa kuvauksen Kveenien ruhtinas Nórista, joka matkustaa Kvenlandista Norjaan, ja hän hyökkää Trondheimin ympärillä Norjan keskustassa, ja myöhemmin järvialueella, jota nykyään kutsutaan Etelä-Norjaksi, valloittamalla maan ja yhdistässään sen hallitsivat Norjan kuningaskuntaa.

Lisäksi Orkneyingan saagan avajaisosa, joka tunnetaan nimellä Fundinn Noregr ("Norjan perustaminen"), on suljettu

1700-luvulta lähtien useimmat historioitsijat ovat sijoittaneet myöhäisen keskiaikaisen Kvenlandin ydinkeskustan Pohjanlahden ympärille, pääasiassa Ruotsissa Norrbotteni ja Suomen Pohjanmaa nykyisin.

Milloin ja miten keskiaikaisissa teksteissä on viitattu Pohjois-Euroopan Kvenlandin valtakuntaan sen syntyyn ja mitä sen rajat ovat olleet eri aikoina, ei tiedetä tarkasti. Texas Universityn mukaan Kvenland kattoi edelleen 814-luvulla suurimman osan Fennoscandiasta.

Viikinkiajan jälkeen suomalaiset etniset alueet ja Kvenlandin eteläraja Norjassa ja Ruotsissa siirtyivät vähitellen pohjoiseen, etenkin 1600-luvulta lähtien, suurelta osin ankaran norjalaisen lainsäädännön ja ruotsinkielisten lakien ja prosessien täytäntöönpanon vuoksi.

Professori Kustaa Vilkunan mukaan 1600-luvun lopulla Pohjanlahden rannikolla sijaitsevien suomalaisten ja ruotsinkielisten kielten raja kulki Helettiin (joki ruotsissa: Skellefteå)

Kvens on suomeksi kainuulainen, kveeni ja historiallisesti myös pohjalainen, ovat nykyisin suomalaisia, kuten suomalaiset. He ovat sekä Fennoskandiaan että yleisesti Eurooppaan kuuluvia ihmisiä.

Yhdessä nykyajan suomalaisten ja suomalais-ugrilaisten saamelaisten esi-isien kanssa kveenien esi-isät olivat ensimmäisten ihmisten joukossa, jotka asuivat Fennoskandiassa ja Euroopassa yleisesti.

Fennoskandiaa on jatkuvasti asuttanut suomalais-ugrilaiset kansat alkaen viimeisimmän jääkauden päättymisestä c. 9 500 eKr., Mutta mahdollisesti jo kauan ennen tätä.

Kveeni on Pohjois-Euroopan suomalainen. Erilaisia ​​historiallisten lähteiden kirjoitusasuja ovat - mutta eivät rajoitu niihin - Cwen, Kvæn, Quen ja Qven. Kvenin suomalaisia ​​synonyymejä ovat kainulainen, kainuulainen, pohjolainen ja kveeni. Kveenien maa, Kvenland, synnytti Norjan, Ruotsin ja Yngling- ja Rurik-dynastiat, joista monien maiden perustajat ja hallitsijat laskivat esi-isänsä.


Myös meän-kieliset ovat kveenejä:

Haminan rauhassa vuonna 1809 Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Pohjoisessa Ruotsin ja Venäjän rajaksi tulivat Tornion- ja Muonionjoki, ja tämä merkitsi yhtenäisen kieli- ja kulttuurialueen jakautumista kahteen valtakuntaan. Tornionjokivarsihan oli tuolloin pääosin pelkästään suomenkielistä, ja suomen kielen puhuma-alue ulottui Jällivaaraan ja Kiirunaan saakka. Pohjoisessa monet kylät olivat myös kaksikielisiä, eli niissä puhuttiin rinnan suomea ja saamea, paikoin kolmantena kielenä oli myös ruotsi tai sen omaleimainen murre, joka tunnetaan nimellä överkalixmålet.

Pohjois-Ruotsin suomenkielisten alkutaival uudessa valtiollisessa tilanteessa oli vähemmistönäkökulmasta melko hyvä, ja esimerkiksi kouluopetusta annettiin suomeksi. Vuonna 1875 perustettiin Haaparantaan alakansakoulunopettajaseminaari, jonka senkin opetuskielenä oli aluksi suomi. 1800-luvun lopussa Ruotsin valtiovallan suhtautuminen pohjoiseen suomenkieliseen vähemmistöön kuitenkin muuttui, kun alueen strateginen merkitys kasvoi. Suomenkielisten ajateltiin nyt mahdollisessa konfliktilanteessa olevan ehkä solidaarisia Venäjälle, jonka lähialueilla puhuttiin samaa kieltä. Niinpä vuosisadan loppupuolella aloitettiin ruotsalaistamistoimet, joiden seurauksena esimerkiksi suomenkielinen kouluopetus lakkasi kokonaan. Perustettiin myös niin sanottu työtupalaitos, eli suomenkieliset lapset eristettiin perheistään viikon ajaksi työtuville, joissa sai käyttää vain ruotsia kuten koulussakin. Suomen puhumisesta annettiin jopa fyysisiä rangaistuksia.

Kodeissa suomen kieli kuitenkin säilyi, ja jonkin verran luettiin myös suomenkielistä kirjallisuutta. Erityisesti kirkon piirissä suomi pysyi käytössä silloinkin, kun sitä ei muualla juuri voinut julkisesti käyttää. Mielenkiintoinen osuus suomen säilymisessä on lestadiolaisella herätysliikkeellä, jolla on merkittävä asema alueella. Jällivaaralainen Harriet Pekkari kirjoittaakin Met-aviisin tämän vuoden ensimmäisessä numerossa: ”Meänkieli on laestaatialaisuuen pyhä kieli, lingua sacra. Sillon ko Laestadius, joka osasi ruottia ja saamea alusta jo, tuli Karesuanthoon, niin hään oppi puhuhmaan sitä kieltä, mitä ’lantalaiset’ puhuit, meänkieltä”. Toiseen maailmansotaan saakka julkinen suhtautuminen suomen kieleen oli hyvin nihkeä, eikä tilannetta ainakaan parantanut 1920- ja 30-lukujen Suur-Suomi-ideologia.

Käänne suomen kielen asemassa tapahtui vasta 1950-luvulla, jolloin Ruotsin kouluylihallitus määräsi, että lapsia ei enää saanut kieltää puhumasta äidinkieltään. Lukuvuonna 1970–1971 suomi tuli lähes sadan vuoden tauon jälkeen taas kouluaineeksi. Opetuksessa ilmeni kuitenkin heti ongelmia: suomen yleiskieli oli täysin vierasta lapsille, jotka kotona olivat oppineet Tornionjokivarren murretta, ja muualla he taas olivat olleet tekemisissä vain ruotsin kanssa, joka oli kaiken virallisen ja julkisen toiminnan kieli. Ratkaisuksi löydettiin se, että lapsille alettiin opettaa sitä kieltä, joka oli heidän todellinen äidinkielensä. Tulokset paranivatkin heti, ja lukuvuonna 1988–1989 Pohjois-Ruotsin kouluissa opiskeli jo 2 392 lasta sellaista kielimuotoa, jota oli alettu kutsua nimellä meänkieli (käytetään myös kirjoitustapaa meän kieli). Suomalais-ugrilaiset kirjakielet olivat saaneet joukkoonsa uuden jäsenen.

Meänkielen varsinaista puhuma-aluetta ovat Ruotsin viisi pohjoisinta kuntaa eli Haaparanta, Övertorneå eli Ruotsin Ylitornio, Pajala, Kiiruna ja Jällivaara (kartta). Meänkielen tunnetuimpiin tutkijoihin ja aktivisteihin kuuluva Birger Winsa arvelee, että näissä kunnissa kielen puhujia on noin 20 000–35 000 ja suunnilleen 15 000–25 000 asuu alueen ulkopuolella. Termi meänkieli viittaa siis Pohjois-Ruotsin suomalaismurteisiin, joita oikeastaan on kaksi ryhmää, Tornionjokivarren murre ja Jällivaaran murre, ja jotka poikkeavat selvästi toisistaan. Joskus olen kuullut myös Suomen-puoleisen Tornionjokivarren asukkaiden haluavan lukeutua meänkielen puhujiin.


www.kielikello.fi/-/meankieli-yksi-ruotsin-vahemmistokielista


Norrin tie

Kysymys, että minkä takia kainulainen päällikönpoika Norri lähtisi veljensä kanssa valloittamaan Trondheimin vuonon aluetta, voi saada vastauksensa juuri Norjan nimestä. Nimittäin "Norge" eli "Norrwegen" tarkoittaa 'Norrin tietä'. Tälle löytyy hyvinkin mielenkiintoinen selitys.

Nimittäin kainulaispäälliköiden menestys Länsi-Suomessa perustui hyvin pitkälti ja jo vanhastaan turkiskauppaan. Kansainvaellusaikana Keski-Eurooppa ja Itämeren eteläosat olivat levotonta seutua, jossa kansat, sotajoukot ja ryöstöpartiot liikkuivat. Tämän takia jo roomalaisaikana toiminut permiläisten ja merjalaisten kauppiaiden välittämä turkiskauppa nykyisen Keski- ja Pohjois Venäjän alueelta Länsi-Eurooppaan, Brittein saarille ja Galliaan, joutui etsimään uusia väyliä. Syntyi kaksi tai kolme reittiä Suomenlahden pohjukasta eteenpäin: Merireitti kulki Lounais-Suomen ja Gotlannin kautta Tanskaan, ja eteenpäin. Tämän kauppareitin varaan perustui Gotlannin kauppiaiden menestys varhaiskeskiajalla. Toinen reitti kulki sisämaan vesistöjä pitkin Laatokalta Suomen järviseutujen ja Kokemäenjoen kautta Kalantiin, ja siitä Ruotsin järviseutujen kautta Atlantille.

600-luvun loppupuoli ja 700-luvun alku, johon aikaan Hvérsu Noregr Bygdistí-saagan perusteella Norrin retki voidaan ajoittaa, oli poikkeuksellisen levotonta sotien takia. Myös Etelä-Skandinaviassa oli levotonta. Siksi idän turkiskauppa tarvitsi uuden, turvallisen tien Atlantille. Siksi otaksun, että piti avata 'Norrin tie'; kolmas reitti turkiskaupan välittämiseen; Pohjanmaan kautta Ruotsin jokia ylös, Skandien yli Trondheimin vuodon rannoille, ja siitä meritse eteenpäin. Tämä selitys on mielestäni todennäköisin ja järjellisin syy selittämään Norrin ja hänen kumppaniensa operaatio, sikäli jos uskomme saaga-historiikkeja. Norrin veljen Gorrin kautta Fornjótin kuningassuku levisi Norjaan, Tanskaan, ja viikinkien mukana Normandiaan ja Englantiin.



Karjalan perustaminen ja suomalainen Rurik

Karjalan perustamisesta olen lukenut väitteen jonka mukaan Tatishtshevin Venäjän Historian kronikan ensi painos 1740-luvun alussa kertoisi, että kuningas Fornjótin poika, Kari (saagojen mukaan Norrin isoisoisoisä) tuli ja perusti Laatokan rannalle Karila-nimisen kauppapaikan, venäjäksi Korela, josta Karjala ja karjalaiset olisivat saaneet nimensä. Tämä Korela (äännetään 'Karela') tunnettiin ennen viime sotia Käkisalmen kaupunkina. Jos Kainuu perustettiin 500-600-lukujen taitteessa, ja saksilainen kronikka mainitsee Karjalan 600-luvulla, niin sen perustamisen on täytynyt tapahtua 600-luvun alkupuoliskolla. Skandisaagojen mukaan Kari oli Suomen ja Kainuun kuningas isänsä Fornjótin jälkeen (Aikavälille 500-luvun lopulta 600-luvun alkuun mahtuu nippa nappa viisi sukupolvea Fornjót-Kalevasta Kariin). Arkeologian kannalta asutus Laatokan pohjois- ja länsirannoilla tosin tihenee vasta 800-luvulla.

Novgorodiin (joka muuten oli suomensukuisten heimojen perustama, ja tunnettiin vielä ennen 900-lukua nimellä Uuslinna) liittyen on mielenkiintoista, että Rurik, joka oli oletettavasti Rodslagenin "ruotsalainen" viikinkikuningas, ja josta tuli Novgorodin ensimmäinen hallitsija 900-luvulla, oli suomalaista alkuperää.

Rurikin "ruotsalaisuus" on tosin viime aikoina kyseenalaistettu, sillä toisten tutkijoiden mukaan hän oli Tanskalaista Skyldingien kuningassukua edustava prinssi Rügenin saarelta (nyk. Pohjois-Saksassa). Mikäli tämä pitää paikkansa, asia käy DNA:n osalta vielä mielenkiintoisemmaksi, sillä Skyldingit olivat, ainakin oman sukupuunsa perusteella, lähtöisin Norjan kuninkaista, ja siten kainulaisesta Fornjótista eli "Kalevasta".

Venäjän keisarinna Katariina Suuri ei pitänyt suomensukuisten heimojen, "metsäläisten tshuudien" liian suuresta osuudesta Tatishtshevin kirjoittamassa Venäjän Historian kronikassa, ja erityisesti Novgorodin perustamisessa, ja hän käski poistaa edellä mainitut kohdat Tatishtshevin kronikan myöhemmistä painoksista. Ilmeisesti asenne vaivaa vielä nykyäänkin. DNA-tutkimuksissa nimittäin löytyi geneettisesti kaikkein lähintä sukua Rurikille oleva henkilö Suomesta, mikä on järkyttänyt venäläisiä historiantutkijoita, jotka eivät viime aikoihin asti ole halunneet uskoa edes sitä, että Rurik olisi ollut viikinki, vaan halunneet pitää häntä slaavina, saatikka sitten sitä että hän paljastuikin suomalaissukuiseksi.



Kristinusko

Kuten Unto Salo kirjassaan toteaa, kristinusko ja suomalaisen kansanuskonto elivät pitkään rinnakkain, enempi vähempi sovussa. Meno oli muinoin raakaa, joten varmaan välillä tapeltiinkin, jo johtuen sukujen ja heimojen kahnauksista, ja minkäs sille voi jos keskenään kahinoivat suvut sattuvat olemaan osittain eri uskonnon kannattajia?

Tosiasia kuitenkin näyttää olevan, että kristillinen uskonto, ilmeisesti Kiovalaisten munkkien ja saarnaajien mukana eli bysanttilaisessa muodossaan, rantautui ja juurtui tänne jo 500 vuotta ennen Ruotsin kuninkaan ja Rooman kirkon organisoimia pakkotoimia, joihin kuuluivat pakanoiden vainot sekä pakanallisten uhripaikkojen ja temppelien hävittäminen.

Yksi oleellinen tekiijä koko ristiretkiksi puolusteltujen valloitusoperaatioiden ymmärtämisessä oli idän ja lännen kirkkojen jako ja ajautuminen toisiaan vastaan vuonna 1054. Se antoi ruotsalaisille hiton hyvä tekosyyn lähteä ryöstämään ja lahtaamaan länsi-suomalaisia, jotka nykymittapuulla olivat enimmäkseen, määrältään tässä järjestyksessä ryhmiteltynä: a) puoli-pakanoita, b) pakanoita, c) kristittyjä.

Lounais-Suomi, varsinkin Kalanti ja Turunmaa, olivat 1000-luvun alussa silloisilla kirkollisilla mittapuilla arvioituna enimmäkseen kristillistä aluetta, loput vanhan Satakunnan alueesta (eli Vakka-Suomi, Pohjois-Häme ja Etelä-Pohjanmaa) sekä Karjalan Kannaksesta sekauskonnollista, ja Sisä-Hämeessä sekä Raja-Karjalassa enempi vähempi pakanallinen kansanusko pienin kristillisin pintakoristein.

Ruotsin kuningasta ja ruotsalaisia himotti valloitusretkelleen maallinen motiivi, erityisesti halu saada hallintaansa nimenomaan turkiskauppa ja siitä saatavat tulot. Lisäksi kuten itse arvelen, kostomentaliteetti. Niin kauan kuin kirkkojen jakoa ei vielä ollut, Rooma ei olisi antanut uskonnollista hyväksyntää ruotsalaisten valloitusretkille, sillä Roomassa tiedettiin kyllä Suomen uskonnollinen tilanne. Nimittäin Kalannin alue, joka oli kristillistynein osa Suomea, oli liittynyt osaksi Roomasta käsin johdettua läntistä kirkko-organisaatiota ennen kirkkojen jakoa jo 1000-luvun alussa. Kirkon jakautumisen jälkeen suomalaiset joutuivat Rooman ja Uppsalan valtapolitiikan uhriksi.

On siis todennäköistä, että mitään piispa Henrikiä tai ns. "Ensimmäistä ristiretkeä" ei koskaan ollutkaan, mutta Ensimmäisen Ristiretken myytin takana voi mielestäni olla jonkun tai joidenkin lännen kirkon edusmiesten käyminen järjestämässä Kalannin alueen väljät bysanttilaisen lähetyksen perua olevat seurakunnat osaksi lännen kirkkoa 1000-luvun alussa, tai myöhemmät Rooman kirkon lähetyssaarnaajien toiminta, kun myös Ylä-Satakunta haluttiin liittää tiiviimmin kirkon vallan alle. Myöhemmin muistot näistä tapahtumista sitten muokattiin jälkikäteen sepitetyssä Eerikin Kronikassa ristiretkeksi.

Otaksun, että syy Suomen kristillisen varhaishistorian ja kuningasajan peittelyyn oli poliittinen, koska haluttiin häivyttää se tosiasia, että Suomi oli puoli-kristillinen maa, eli jälkikäteen propagandistisesti "täyspakanallistaa" Birger Jaarlin valloitusretkeä edeltäneen ajan Suomi, jotta saataisiin legitimoitua valloitus ja puettua se ristiretken kaapuun. Tosiasiassa vain Hämeen valloitus oli siis "ristiretkeä" siinä mielessä että se kohdistui enemmistöltään pakanalliselle alueelle.

Luomalla myytti Ensimmäisestä ristiretkestä, haluttiin samalla haudata myös muisto kainulaiskuninkaista. Tähän vaikuttivat myös muut vanhat kaunat, ei vain otaksumani Bírkan ja Eskilstúnan tuhoaminen, vaan mikäli ruotsin vanhaa kansalliseeposta, Ynglinga-saagaa uskomme, Kainuu ja Sveanmaa kävivät keskenään verisiä sotia ja kilpailua vallasta, arviolta jo 800-luvulta asti (hirtettiinpä sen mukaan kerran Ruotsin kuningas Agne tammenoksaan, kostoksi Kainuuseen eli Kalantiin tekemästään hävitysretkestä, sillä paikalla, missä sijaitsee nykyisin Tukholman vanha kaupunki. Paikka tunnettiinkin tämän takia pitkään nimellä Agnesnift eli Agnen niitty).

Kristillinen usko ja bysanttilaisen väljän mallin mukaan järjestäytynyt kirkko tulivat siis Suomeen rauhanomaisesti idästä. Sen sijaan Läntinen kirkko-organisaatio tuli ensin rauhanomaisesti Kalantiin 1000-luvun alussa, koska Kalanti oli tuolloin kristillistyneintä aluetta, ja myöhemmin ruotsalaisen miekan voimalla, viimeistään 1200-luvun loppupuolella, väkipakolla koko maahan. Tällöin sekä "puoli-ortodoksit", pakanat kuin ne kristitytkin jotka eivät Ruotsin kuningasta hyväksyneet, joutuivat Uppsalan ja Rooman valtapolitiikan uhriksi.

Viimeksi muokattu: 27.02.2019 13:45 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.02.2019 16:14 #42949 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Se on tietenkin totta mitä oppineet sanoo että teknisesti ottaen kainuun kuningaskunnasta ei ole eittämätöntä todistetta. Kansanperinne ei mainitse mitään, riimut kylläkin joita niitäkin pitää lukea lähdekriittisesti. taistelupaikkaa joka sen tuhosi, sitä ei ole kyetty paikantamaan. On tietenkin viitteellisiä todisteita paljonkin.
mutta en sitten osta vastakkaistakaan tulkintaa joka nojaa nimien kuvitteellisuuteen.

Otetaan nyt vaikka tämä Nor. Siitä on tehty mielikuva kuin Norjan olisi perustanut Nor -niminen tyyppi. Ajatellen sitä logiikkaa että vastaavasti vaikka tanskan olisi perustanut Tanska -niminen alkujohtaja, Puolan "Puola" niminen tyyppi ja varmaan suomikin on syntynyt jonkun Suomi -nimisen tyypin perustamana. Nimet ovat siis jälkikäteen syntyneitä sepitteitä eivätkä vaadi tutkijalta sen enempää paneutumista. Näin siis akateeminen logiikka.

Kuitenkin. Riimut tuntevat paljon Nor- vetoisia nimiä. On Norus, Norisius, Noricus, Noreius jne ja vihdoin - pohjanmaallakin talonnimenä ollut - Nori. Monikossa Norit. Siitä voi vielä päätellä että nimen alkujuuri olisi jollain lailla norjalaista kuvaava adjektiivi. Kuitenkin kun mennään riimuajan syövereihin itse Norjan nimi on kirjoitettu esim Tanskassa maan nimi on ollut nuruna ihan selvällä u-kirjaimella. sama löytyy toisesta riimukivestä muodossa nurwiak.

Kyllä tästä on nähtävissä että nykytulkinta on oikonut paljon mutkia ja jättänyt huomioimatta luodakseen teorian sepitteellisyydestä. Eihän se tietenkään tarkoita että joku muuttuisi sen todenperäisemmäksi jos vastatulkinta on väärä, mutta kysymystä on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
27.02.2019 16:36 #42950 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Normanneistahan noi tulee. Ne oli sitä sivistyneempää viikinkikulttuuria ja niitten kielessä viikinki meinas merirosvoa, elikkä ei tämmösiä asioita passaa ajatella ollenkaan.

Nettikeskustelun ihmeellisyyksiä:

bit.ly/2kpD2GJ

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.03.2019 21:31 #42962 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Joo mä innostuin ny leikkiin tällä uudella oivalluksellani jonka oon kyllä aavistellu jo kauan sitten mutten ole saanu koskaan aikaiseksi. Kunnes honasin että kansalaisenkarttapaikassa on suht hyvin merkitty lähes kaikki kiviröykkiöt. siitä ei meinaan tulis rekisteriportaalin kanssa mitään kun ne pitäs sieltä kaivaa yksitellen ja nähdä erillisvaiva niitten istuttamiseks karttaan.

Noin pikanttina yksityiskohtana että osa tiestä siinä ooperin eteläpuolella on edelleen olemassa mikä on vähän sensaatiokin kun aattelee että tää polku on vähintään 400-luvulta. se ei tosin nykyään ala mistään eikä pääty mihinkään mutta pätkä siitä on vielä mettässä. merkkasin punasella alun ja lopun, toisesta päästä päättyy tollaseen kun Karhukiveen, mikä sit lieneekään.

Kivikasoja seuratessa huomas kyl nopeesti missä niitten isoimmat kasaumat on. paketissa on nyt neljä tai viis selvää kyläkeskittymää josta ny voi esitellä tän kasauman mikä on aikas tarkasti laihian eteläpuolella ja miten se rimmaa vuoden 500 jaa kartan kanssa. Toi pieni kartanpätkä jotka vöyriläiset tuttavat mulle ystävällisesti tulosti ja lähetti on nyt korvaamaton aarre koska sitä ei oo enää netissäkään ja ruotsalaisversiot on liian ylimalkaisia.

Joka tapauksessa kiviröykkiöistä päätellen siellä on tosiaan muutama enemmän kun pikkukylä. Sellasia joiden asuinkunnat on täytyny huidella enemmän tuhansissa kun sadoissa.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 09:28 #42963 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tuo Isokylä on todellakin Laihian vanha kuntakeskus Laihianjoen suulla jonka juuret ulottuvat parin tuhannen vuoden taakse. Oli hilkulla, että Laihian kirkko olisi rakennettu sinne eikä nykyiseen kirkonkylään lähemmäs silloista merenrantaa. On sielläkin toki jokin kappeli varmaankin ollut, mutta luoja tietää missä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 14:08 #42964 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tätä on ollu ihan kiva tutkailla koska tää on niin vaivatonta. kaipa se isoin alue on sit tuo aittomäen seutu jossa rypäs kyllä erottuu.





Näähän on sillain muutenkin kivoja että kiitos 700-luvun asutustyhjiön, näitä on vaikea sekoittaa myöhempiin ja miten nätisti ne istuukaan tohon 500-luvun rannansiirtymäkarttaan. Pohjoiseen päin mennessä erottuu vähäkyrössä vielä muutama selkee kyläkunta.





ja siitä pohjoiseen tulee toi jättiläisentie -alue jossa oon itekin käyny ja jos olis lähempi kartta, niistä näkyis miten röykkiöt menee kauniin ympyrässä joka varmaan kielii et ite kylä on ollut siinä keskellä - tosin nykyään siinä on peltoo joten turha haeskella enää mitään.




Siinä näkyy sen pohjoispuolella olevan vielä toinenkin kylä ennenkun päästään Vöyriin jossa on pari kolmekin tihentymää. Mielenkiintoisesti muuten käldamaki on omassa yksinäisyydessään kyläkuntien ulkopuolella pohjoisimpana. sehän on siis tän leväluhdan vastine ja sen myötä selkee mestauspaikka johon kyläläiset on suohon survottu. samalla tavallahan se leväluhtakin on paljon idempänä mitä noi orismalan kivikasat.

Anyway, täytyy jatkaa nyt Vöyrin itäpuolelle jossa alkaa uudet röykkiökasat ja joku kaunis päivä on sitten kvenlandin koko yhteisö selvillä ja montako kylää siihen on kuulunut.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 14:50 #42965 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Ei siinä sitten kauaa nokka tuhissu... tässä on vielä Vöyrin itä- ja pohjoispuolen röykkiökasoja. Ihan selkeesti näinkin isosta kartasta erottaa nauhamaisuuden. yksittäisiä kasoja nauhamaisena jotka katkoo ryppäät eli suomeks sanottuna haudattu tienvarteen ja väliin kylät katkoo nää tiet jatkuakseen taas eteenpäin. Ei ole valitettavasti esittää korkeuskäyräkarttaa mut sanoisin että aikas laillahan noi kylät vöyrin pohjoispuolella menee sen aikaista rantaviivaa.



Olennaistahan tässä on tuo loogisuus. Löysin nää kasat kartasta yllättävän nopeesti kun oivalsin et ne menee teitä pitkin ja melkeen kun löysi kivikasan, arvas mistä suunnasta ettiä toista vastaavaa. Aatella että minäkin oon kaikki nää vuodet vaan funtsannu et noita muinaisia hautauksia on tehty sinne tänne ja tonne vailla mitään logiikkaa paikan suhteen. ihan selkeesti hautaukset on tehty maanteiden varteen vaikken tiiäkään miksi. ehkä siihen liittyy jollain lailla sen ajan ihmisen maaginen maailmankuva?
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 15:01 #42966 : juppe
juppe vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Haudanryöstäjä ei välttämäti uskalla iskeä tien laidassa. Niitten takia hautojen päälle vissiin tehtiin noita kasojakin.

Nettikeskustelun ihmeellisyyksiä:

bit.ly/2kpD2GJ

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 15:41 #42967 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tai sitten idea on sama mitä etelämmässä noitten kilometripylväiden kanssa. Niiden historiallinen alkuperähän - kuten todettua - oli Hermeksen patsas joka oli tällänen sukkuloija tämän- ja tuonpuoleisen välillä. Rajajumala siis ja vähän samaa mitä meillä rajapirut ja rajahuutajat. ja koska varsin usein tiet meni rajoja pitkin, siitä tuli myös matkalaisten, erityisesti kauppiaiden - jotka näitä teitä eniten käytti - suojelija. Hermes-patsas eli pystykivi tietyin välein ja suojelu oli taattu... ilmeisesti satakunnassa muodostu traditioks että suojelijapatsas on aina kolmen päivämatkan välein.

Tätä seuraten vois ajatella että tuolla kvenlandissa on samaa roolia esittäneet vainajahenget jotka suojelee hevosenkavioita, tarjoaa säät ja eksyttää ryövärit. ja ehkä se tosiaan oli tapana että kiitoksena sit viskattiin aina kivenmurikka tollaseen hautakasaan ja se kasvoi kokoa sitä mukaa kun matkalainen meni ohi. Tämä on tietenkin ihan arvailua.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 16:01 #42968 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Löysin muuten vielä yhden joka näyttäs olevan jatkoa aiemmalle tipulinkallio - orismala muinaistielle. jatkuu pohjoiseen ja kääntyy siitä kohti isoja asutuskeskuksia mutta selvästi aittomäen kiertäen.



Tuolla kuvan oikeassa laidassa on joku yksittäinen hauta jolle ei heti keksi selitystä. Tosin väliin jäi paljon tollasia hauta -nimisiä talonpaikkoja ja hautamäki -nimisiä kukkuloita jotka saattaa selittää asiaa. Ei kyllä mitään hajua mihin sen itään päin menevän tien pitäs oikeen mennä vai eikö mene minnekään...? Ainakaan Lapuan suuntaan ei löytyny minkäänlaista `tienviittaa´
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
03.03.2019 20:55 #42971 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Tutkailin Tipulinkalliolta tänne etelään päin Nopankylään ja Viitalankylään josta maan kohoamisen myötä liikenne on ollut Nenättömän (Panttila) ja Jouppilankylän suuntaan. Wikissä tuosta kerrotaan seuraavasti:

Koskenkorvan läpi kulkeva Kyrön Ilmajoki oli ennen rapu- ja lohijoki. Joen myötä on paikalle tullut asutusta jo 4200–200 eaa., mistä todistavat vuonna 1898 Piirtolasta esiin kaivetut kampakeraamisen ajan muinaislöydöt. Koskenkorvan Honkalanmäessä on kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty toistakymmentä pyöreää kiviliettä, vasarakirveen palasia, pienoistalttoja, hiottujen kiviesineiden palasia, pienoisreikäkiviä, pii- ja kvartsiesineitä sekä saviastianpalasia kampa- ja nuorakeraamisen kulttuurin ajalta. Pohjanlahden rantaviiva kulki tuolloin Teuvan, Ilmajoen ja Lapuan kautta, ja Kyrön Ilmajoki laski mereen Koskenkorvan (Nenättömän) kohdalla.






Keskijuoksun historiallinen jokivarsiasutus näyttää tältä seuraten Pohjankyröntietä Ylistaroon. Googlen pohjakartta ei jostain syystä pelittänyt:




Kädämäen tyttö ja meirän flikka, jonka pönso on värjätty tummaksi:

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.03.2019 18:08 #42973 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Mielenkiintoista pohdintaa täällä sinikivessä ja tällaiset tarinat leviävät kulovalkean tavoin..

www.magneettimedia.com/suomen-muinaisen-historian-tutkimus-o...ajien-historialle-ja-arvoliberalismille/

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
04.03.2019 20:29 #42975 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda
Olis nyt silti saanu Sinikiven mainita lähdeluettelossa kun kerran sellasen teki ja napsi suoria sitaatteja ja pölli kuvatkin.
Ei silti, ehkä parempi ettei... ihan hyvä pitää hajurakoa molemmin puolin.

Mä oon tossa koettanu ettiä noita röykkiöitä kurikasta etelään sillä on kutina että sen pitäs mennä hämeenkyröön saakka jos kerran alkujaan se oli pohjalaisten asuttama mutta lienevät kadonneet asutuksen alle.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
05.03.2019 07:57 #42976 : Super-Electric
Super-Electric vastasi aiheeseen: muinaiskunkkujen agenda

Jukkis kirjoitti: Olis nyt silti saanu Sinikiven mainita lähdeluettelossa kun kerran sellasen teki ja napsi suoria sitaatteja ja pölli kuvatkin.
.


Itse ihmettelin samaa.. olisi ollut korrektia liittää lähde/linkki.. ehkä ilmestyy vielä, kun tätä ketjua ilmeisesti seuraa..

No varsin yleistä nykyään copy-paste-aikakaudella..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.232 sekuntia