× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Tsaarin megakylpyamme

Lisää
15.06.2018 18:08 #40346 : Storyan
Storyan loi aiheen: Tsaarin megakylpyamme
Netissä törmäsin kuvaukseen jättimäisestä tsaarin kylpyammeesta, jota varten jostain Suomen saaresta rahdattiin 160 tonnia painava graniittijärkäle Pietarin lähistölle. Mega-amme painoi valmistuttuaan 48 tonnia ja natsit olisivat halunneet viedä sen Saksaan, mutta totesivat kuljetuksen mahdottomaksi. Miten sitten 160 tonnia painava järkäle on saatu Suomesta Pietarin lähelle?

Onko kukaan kuullut tarinasta mitään? Onko mahdollista, että se onkin vanhempaa tekoa?

siamagazin.com/the-megalithic-48-tonnes-bath-known-as-the-tsar-bath-at-the-palace-of-babolovo/

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.06.2018 19:54 - 16.06.2018 00:15 #40348 : Storyan
Storyan vastasi aiheeseen: Tsaarin megakylpyamme
Netissä olevan tiedon mukaan mega-amme tuli Aleksanteri I:n käyttöön. Kukaan ei osaa selittää, miksi sen piti olla niin iso.

Aleksanteri itsekin oli erikoinen tapaus.

Aleksanteri I koki Napoleonia vastaan käymänsä pitkät sodat paitsi ruumiillisesti, myös henkisesti erittäin raskaina. Hän alkoi kiinnostua uskonnosta ja luki paljon Raamattua. Kun hänen veljensä, tuleva tsaari Nikolai I sai pojan, Aleksanteri I kävi onnittelemassa veljeään. Hän totesi vierailulla useaan ottesseen, että on tyytyväinen tavasta, jolla Nikolai suorittaa velvollisuuksiaan ja että hänen pitää valmistautua pian nousemaan valtaistuimelle. Aleksanteri I jatkoi, että aikoo luopua tehtävistään ja vetäytyä maailmasta. Nikolai oli luonnollisesti järkyttynyt ilmoituksesta. [3]

Marraskuun alussa 1825 Neva- joki tulvi aiheuttaen Pietarissa paljon vahinkoa. Keisari johti pelastustöitä henkilökohtaisesti valvoen pitkiä aikoja. Samaan aikaan hänen vaimonsa Elisabet sairastui. Kun akuutein tulvakriisi oli ohi Aleksanteri I päätti lähteä puolisoineen etelään, Taganrogiin, lepäämään ja hoitamaan terveyttä. Mukana seurasi poikkeuksellisen pieni seurue, vain kolme henkilöä. Myös oleskeluun varattu huvila oli tavanomaista vaatimattomampi. [4]

Tsaari vilustui melko pian saavuttuaan Taganrogiin ja kuume vaivasi häntä pitkään. Marraskuun 14. päivänä Aleksanteri I pyörtyi kesken aamutoimiensa. Paikalle saapui lääkäri, joka totesi, että aikaa ei ole paljoakaan jäljellä. Kuolema seurasi viisi päivää myöhemmin, 19 marraskuuta. Tsaari oli kuollessan 47-vuotias. [5]

Kuoleman jälkeen Britannian suurlähettiläs ilmoitti, että keisari oli lähtenyt laivalla Englantiin. Tämä jäi kuitenkin vahvistamattomaksi. Venäjällä jäi sitkeästi elämään legenda jonka mukaan Aleksanteri I ei kuollutkaan tuolloin vaan vetäytyi uskonnolliseen mietiskelyyn. Legendaa vahvistivat tiedot siitä, että Aleksanteri I oli kuollut syrjäseudulla ja että perinteisiä tsaarin kuolemaan liittyneitä hoviseremonioita ei tehty. Lääkärit yrittivät palsamoida vainajan ruumiin, mutta heillä ei ollut käytössään kaikkia vaadittavia aineita. Tsaarin ruumis alkoi nopeasti mädäntyä ja kasvot muuttuivat tunnistamattomiksi.[6]

Vuonna 1838 Permin kaupungin poliisi pidätti erään pyhänä miehenä pidetyn vanhuksen. Hänen nimensä oli Fjodor Kuzmitš. Hän oli suurinpiirtein saman ikäinen kuin tsaari olisi ollut, myöskin sinisilmäinen ja myös hänen toinen korvansa oli kuuro, kuten Aleksanterin oli ollut. Hän osasi ranskaa ja tiesi kertoa hovista asioita, joita vain siellä ollut voi tietää. Poliisi pahoinpiteli häntä, mutta edes pahoinpideltynä hän ei suostunut kertomaan mitään menneisyydestään. Tapauksen jälkeen Kuzmin jatkoi elämäänsä maata kiertävänä erakkona joka opetti kansalle Raamattua. Hän kuoli vuonna 1864 ja monet uskoivat, että hän oli tsaari Aleksanteri I.[7] [8]

Tarina sopii venäläiseen kulttuuriympäristöön täydellisesti. Siinä on kertomuksia pyhästä tsaarista joka pakenee hovin pahoja aristokraatteja ja ryhtyy tekemään hyviä töitä. Tapaus kiinnosti myös tsaari Aleksanteri III:tta. Hän määräsi Aleksanteri I:n haudan avattavaksi ja hauta paljastui tyhjäksi. [9]


fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_I

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Viimeksi muokattu: 16.06.2018 00:15 : Storyan.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
15.06.2018 23:43 - 15.06.2018 23:51 #40350 : tarja
tarja vastasi aiheeseen: Tsaarin megakylpyamme
Tämä 160 tonnia on aika pieni loppujen lopuksi. Vuosina 1830-1832 valmistettiin Pyterlahden kiviveistämöllä Virolahdella 600 tonninen graniittipylväs joka siirrettiin Pietariin kahdella höyrylaivalla. Pylväs tunnetaa nimellä Aleksanterin pylväs ja se juhlistaa keisari Aleksanteri I voittoa Napoleonista.

Tätäkin suurempi ja tiettävästi suurin ihmisen koskaan siirtämä kivilohkare on nimeltään Ukkoskivi. Tämä kivi arvioidaan painaneen noin 1600 tonnia. Tämä kivi siirrettiin Suomenlahden pohjukasta Lakhtasta Pietariin vuonna 1770 ja siitä muotoiltiin jalusta Vaskiratsastaja patsaalle. Eli Pietari Suuren ratsastajapatsaalle.
Viimeksi muokattu: 15.06.2018 23:51 : tarja.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Storyan

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
16.06.2018 00:14 #40351 : Storyan
Storyan vastasi aiheeseen: Tsaarin megakylpyamme
fi.wikipedia.org/wiki/Lahti_(Pietari)

Tällä sivulla onkin vanha kuva ukkoskiven kuljetuksesta ja sen kuljetusta varten tarvittiin erityisiä rakennelmia, proomu ja laivoja. Kuvan mukaan ihmiset pyörittivät raaalla lihasvoimalla vintturia tms. ja maassa oli kiskot, joita pitkin kiveä kuljetettiin. Jollain höyrylaivalla se 160 tonnin painoinenkin on varmaan kuljetettu Pietarin seudulle.

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.112 sekuntia