× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Hiivanaisenkivet

Lisää
07.08.2012 19:39 #14658 : julsei
julsei vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Tuossa salas003.jpg on selkeesti kaatunut menhir, se pisti heti simmuun.

777 x 12.92 x 777

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
08.08.2012 12:40 - 08.08.2012 13:42 #14721 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Juu kyllä se menhir on ja kaatunut. Kokeilin hahmottaa millainen Nikkon paikalla kivikehät on suurinpiirtein ollut. Laitumella on kaksi kehää, isompi ja pienempi. Isommassa on tämä menhir ollut pystyssä ja samoin sen ympärillä kiertävät kivetkin. Pienempi kehä on kymmenkunta metriä taaempana ja siinäkin on saattanut olla pienempi menhir keskellä. Vierestä katselemalla se muistuttaa keskeltä katkennutta reikäkiveä. Joka tapauksessa se on ilmeisemmin eräänlainen tähtäyspaikka, sillä isomman menhirin läpi menee linja ensin Lauhavuori - Isokyrö ley-linjan 66,6 - 33,3 pisteen yli Hiivanaasenkiveen ja edelleen siitä Hillin kivikehiin jossa on pääkiven lisäksi vastaavan kaltainen menhir kivikehän keskellä. Tosin makaa maassa sekin:



Kuvan menhir saattaa olla toisinkin päin, sillä yläosan pää muistuttaa "heinäseipään" päätä joka upotetaan rautakangella tehtyyn reikään. Alkuperäinen kuva alla josta muokkasin ylimmäisen.



Linja Nikkon tähtäyskehästä, myös "tuttu mitta" 3,33 km tulee Nikkon ja Hillin kehien välille 10 metrin tarkkuudella:



Kivikehän keskellä "toloppakivi" lepää maatavasten:



Hillin kivikehien pääkivi muistuttaa käärmeen päätä ja jonka takana on myös pyramidikivi. Kiven etupuolella on suuri kivikehä ja sen lähettyvillä on useita pienempiä kivikehiä.



Linjan koordinaatit:

Hillin kivikehät:
6963330 256607
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6963334&x=256607&lang=fi

Hiivanaisen kivi:
6962210 257906
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&srs=EPSG%3A3067&y=6962208&mode=orto&x=257906&lang=fi

Nenättömän Ley-pisteen koordinaatti:
6961771 258483
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6961771&mode=rasta&x=258483&lang=fi

Nikko (pienempi kivikehä)
6961171 259272
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&srs=EPSG%3A3067&y=6961171&mode=rasta&x=259272&lang=fi
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 08.08.2012 13:42 : Antero. Syy: Koordinaatti kivikehään
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.08.2012 12:04 - 10.08.2012 12:11 #14780 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Peltokosken vanha isäntä käväisi viikko takaperin piipahtamassa ja hänellä on vanhastaan Nopan kylähistoriaa muistissa.
Hän kertoi että aikanaan Nenättömänkylä on sijainnut nykyisen Jouppilankylän ja Panttilan alueella. Vanhasta kylästä on hyvin vähän tietoja koska 1700-luvulla asiakirjat, jotka alueesta keroivat jotakin, olivat tallennettuna Ruotsin puolelle Upsalaan. Sattui vain käymään niin, että yliopisto jossa ne oli arkistoituna, poltettiin. Tästä myös juontaa se, miksi Kurikkalaisilla rintataloilla on jäänteenä suuret metsäalat, tuollaiset 350 ha pinta-alaltaan koska niiden aikaisemmat omistusosuudet tuhoutuivat palossa.

Mahtaneeko olla sitten myös syynä siihen, että Panttilassa olevalla Nenättömänluoman ylittävällä sillalla oli harrasteena vuosikymmeniä kylätappelu Kurikan ja Ilmajoen puolen asuvien välillä. Kummallakin puolella porukat kerääntyivät ensin riiheen, jossa otettiin hieman uhoa lisäävää hapanta ja sopivassa rohkeuden puuskassa väki kerääntyi sillalle ottamaan mittaa toisistaan. Illalla otettiin hilpeänä kaljaa ja tapeltiin, aamulla tappelijat istuivat vierivieressä kirkossa kalpeana hiljaa.

Myös Kurikan ja Ilmajoen välinen raja on vanhastaan kulkenut Nenättömänluomaa mukaillen. Kurikan ensimmäinen, tai toinen kappalainen oli valittanut että hänellä ei ole riittävästi peltoalaa viljellä, niinpä äijälle oli lohkaistu Ilmajoen puolelta lisää viljelysmaata ja myöhemmin tuosta lohkaistua osaa myöden muodostui nykyinen Kurikan ja Ilmajoen välillä oleva kuntaraja. 1900-luvun alkupuolille saakka Kurikka kuului Ilmajoen emäkirkkoon.

Peltokosken vanhaisäntä kertoi käyneensä useinkin Hiivanaasen alueella, mutta kivijatoja oli mahdoton huomata saati nähdä. Alue on ollut sellaisen perkaamattoman metsäpusikon peitossa ettei sinne kukaan halunnut mennä. Tämä johtui siitä kun talo jaettiin kahden veljeksen kesken, kumpikin oli niin kovaa toisilleen että talojen välillä oleva metsä umpeutui ja vasta seuraavan sukupolven aikana ruohottunut polku avattiin ja talojen välillä olevia pusikoita raivattiin pois. Hiivanaasen kiven alue jäi kuitenkin sillensä ja piti salaisuutensa 2009 saakka sisällään.

"Nenättömänjärvestä" eli Kalajaisjärvestä isäntä kertoi että Itävallasta saakka tuli tutkija järveä ja sen harvinaislaatuista kaikua tutkimaan. Sopivalla ja hiljaisella säällä kun järven rannassa kuiskaa, kuiskaus on mahdollista kuulla järven toisessa päässä ja jonne on noin kilometrin verran matkaa. Tuli vain mieleeni, kuinkahan kovaa mahtoi kuulua se, kun illalla mukulat vonkuivat uimaan sinne ja sinne päästyään eivät millään olisi uimasta pois tulleet. Piti oikein karjaasta ärräpäätä käyttäen, että nyt lähäretään kotiin päin... :)

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 10.08.2012 12:11 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
23.08.2012 22:06 #15072 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Nenättömän kylän tiedetään olleen vielä 1500-luvulla "Suur-Ilmajoen" syntymän aikoihin. Kylä on sijainnut Nenättömänluoman ympärillä Kurikan puolella Panttilan kylässä ja Koskenkorvan puolella Jouppilan kylässä. Tietoa kylästä on jäänyt jälkipolville niukasti, sillä entisen suurkylän kaikki asiakirjat ja maanomistukset paloivat 1700 luvulla Upsalan yliopiston arkiston tulipalossa.



Hiivanaanen ja sen kivi on sijainnut Nenättömänluoman yläjuoksulla nykyisen Nopankylän alueella. Aluetta ympäröi luoteen puolella Hiivanaasenluoma joka virtaa Hiivanaasenkankaalta mutkitellen, Ennen Suvisalmen vanhan myllynpadon kourua Hiivanaasenluomaan yhtyy Pahaluoma. Hiivanaisenluoma kiertää ja mutkittelee Hiivanaasen alueen ympäri laskien Nenättömänluomaan pohjoisen suunnassa, joka rajaa alueen kaakon suuntaan ja yhtyy Kyrönjokeen Hiivanaasen kivestä mitaten 9,99 km päässä Panttilankylässä.



Kiven edustalla ja sitä ympäröivällä alueella on ja on ollut useassa kohtaa kivijatoja, muinaisa hautoja ja kiviröykkiöitä. Hiivanaasen alueen kivet oli aseteltu luoteen suuntaisesti auringon ja tähtitaivaan laskusuunnan mukaan. Auringon nousun mukaan on vielä kolme suurta kiveä linjassa koilliseen. Hiivanaisen alue on selvästi muinainen observatorio, joka sen ympärillä olevine alueineen muistuttaa suurta aurinkokelloa. Tämän kellon mukaan pystyy jopa tarkistamaan ajan auringon sijainnin mukaan sekä suunnistamaan suunnan katoamatta.



Vielä 1600 -1700-luvulla alueella käytiin vielä muistamassa tuonelaan menneitä omaisa ja vainajia. Alue unohtui 1800 luvulla se on ollut tiheästi metsittyneenä ainakin 85 vuotta. Alueella riistaa pyytävät metsästäjät sanovat paikkaa "rommalikoksi", jonne hirvet hakeutuvat piiloon hirvenmetsästyksen aikoihin. 2009 Hiivanaasen alue hakattiin puustosta jolloin sen sisällä olleet kivijatat tulivat esiin. Myös poikani kertoi nähneensä ne, kun oli mennyt katsomaan naapurin kanssa hänen serkuksia, jotka laskeutuivat moottoroiduilla riippuliitimillä läheiselle pellolle. Poika oli ihmetellyt suuria peräkkäin rivissä olevia kiviä, jotka olivat olleet noin puolentoista metrin korkuisia. Alue myytiin ja kiviseen sarkaan käytettiin paljon aikaa, vaivaa ja polttoainetta, että se on saatu edes jotenkin viljelykelpoiseksi.



Hiivanaasenkivestä on 999 metrin etäisyydellä kuusi merkkikiveä, joka muodostaa Hiivanaasen kiven ympärille kuuskantin. Heksagrammi eli ”Daavidin tähti” muodostuu Hiivanaasenkivestä 1,72 km etäisyydellä olevista merkkikivistä ja jotka ovat sisemmän kehän kahdesta merkkikivistä 999 metrin etäisyydellä, muodostaen tasasivuisen kolmion näiden kivien välillä. Viitteitä muinaisesta kolmiomitoituksesta on heksagrammia edemmäs, vaikka osa merkkikivistä on viljelijän vaivoista dynamiitilla kadotettu. Osassa kohdin niitä on kohdallaan ja niiden kartoitus on vasta edessäpäin.



Hiivanaisen alueen kolmiomitat jatkuu yksittäisinä merkkikivinä heksagrammin alueen ulkopuolelle. Heksagrammin ympärillä on ensimmäinen kehä 3,33 km etäisyydellä, seuraava 6,66 km ja 9,99 km etäisyydellä ja ne jatkuvat seuraaviin kehiin aina 3,33 km etäisyyden mukaan. Kehän kohdalla ja sen läheisyydessä esiintyy runsaasti jo todettuja muinaiskohteita monessa kohdin. Etäisimpiä kehiä on vielä mm. 33,3 km, 66.6 ja 99,9 km päässä. Hiivanaanen ei ole pelkästään suoria viivoja ja linjoja, muinaiset ihmiset ovat hahmottaneet ”Nenättömän kylän” alueen tarkoin kultaisen leikkauksen mukaisesti.

Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
25.08.2012 12:44 - 25.08.2012 13:07 #15090 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet, Pikku-Hiivananen
1. Hautamäki 6962356 256912 eli ”Pikku-Hiivanaanen”

Hautamäen alue sijaitsee 999 metrin etäisyydellä Hiivanaasen kivestä. Nykyisin alue menee Myllytien suuntaisesti auringon nousun, koillisen suuntaan. Alue on kantikas ja yli 330 metriä leveä ja pituutta sillä on myös 330 metriä luoteen suuntaan. Luoteen suuntaan metsää on välistä kaadettu ja kivet on kaivettu ja kasattu alueella olevan pellon päähän ja kulmaan. Luoteen suuntaan pellon ja metsäryteikön reunaa menee komia koivukuja seuraavalle pellolle haarautuen alkupäästä myös syvemmälle metsään. Myllytie halkaisee alueen ja siitä haarautuu myös Kalmoontie joka leikkaa alueesta palan omaksi saarekkeeksi. Myllytien suuntaisesti Kalmoontien toiseltapuolelta alkaa kivijatat jotka rivissä jatkuu tien toiselle puolelle. Suurinta osaa kivistä peittää hyvin paksu sammal, mutta suuret möykyt maassa kielii niiden sijainnin.



Koivukujan reunassa on Hautamäen merkkikivi, johon mitta 999 m osuu Hiivanaasen kivestä, sisimmäisen kuuskantin 999 metrin mitta tulee Erakon ja Lepiston merkkikiviltä. 999 metrin etäisyydellä oleva Mukkalan sakaralta tuleva linja Nopan sakaralle ja Pihlajamäen sakaralta 999 metrin päässä olevalle Hillin kivikehien sakaralle leikkaa Hautamäen kiven läpi.



Hautamäen alue alkaa Myllyniemen talon vierestä ylittäen Myllytien ja Kalmoontien risteyksen Myllytien suuntaisesti. Lähellä kiveä on Ilmajokiseuran ylläpitämä Hautamäen museopaja. Hautamäen Arvo oli viimeinen ajokaluseppä, kun Suomen suurin hevosajokaluteollisuus päättyi vuonna 1955 Nopankylässä.



Pajan puoleisella alueella on talven 2012 aikana harvennettu ja karsittu puustoa. Tien penkalla kiikkuu seitakivi, muita kiviä on harvakseltaan ja Hautamäen Arvon museopajan takana on jokunen kiviröykkiö.



Kalmontien ja Myllytien välinen alue alkaa muistuttamaan jataa maassa makaavine kivineen. Taustalla puiden välistä näkyy tien reunalla keikkuva pyöreä "seitakiven" kaltainen murikka.



Mylly- ja Kalmoontien risteyksen kärjenstä alkavat kivijatat, ne jatkuu Kalmontien yli Myllytien suuntaisesti Lepistöä kohti. Kivien linja on auringon nousun suuntaan koilliseen. Kuva on otettu illalla hetkeä ennen, kun aurinko laskee luoteeseen.



Kivijatat kumpuilevat hyvin vahvan sammalepeiton alla ja selkeitä suoria linjoja on useampi yli 300 metrin pituudelta.



Joskus muinoin kivet ovat olleet pystyssä, nyt ne makaavat maassa pitkin pituuttaan ja samaan suuntaan kaatuneina.



Seuraava kuuskantin merkkikivi on Lepistö, sen sekä Hautamäen linjalla meikällä on "maapatteri" ollut jo kolmatta kesää samassa kohdin. Miten lie olen haistanut ja osannut toffata lähes justiinsa oikeaan kohtaan maajohdon...

Viimeksi muokattu: 25.08.2012 13:07 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.09.2012 10:33 - 02.09.2012 10:56 #15203 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet, Pikku-Hiivanaanen 2
Pikku-Hiivanaasen alue menee Myllytien reunasta myös auringonlaskun suuntaan luoteeseen. Pituutta sillä on yli 300 metriä ja alue ei ole enää nykyisin aivan yhtenäinen, sillä välistä on muutama vuosi takaperin kaadettu metsää ja mitä ilmeisemmin siellä olevia kiviä on kasattu viereisen pellon päätyyn. Välissä on myös tiheä ryteikkö, jonka viertä koivukuja vie edemmäs ja ison metsäojan jälkeen alkaa taas alue, jossa kivijatat jatkuu. Ryteiköstä on vaikea sanoa menemättä sinne, onko siellä vielä kivijatoja.

Ryteikän välissä on koivukuja ja sen toisella puolella on peltoaukea, jonka päässä olevassa kulmassa on sivuun siirrettyjä kiviä.



Pellon alkupäässä on kiviä kerätty ja kasattu pinoon metsänkorjuun tai ojituksen jälljiltä. Mukkalan sakaralta tuleva 999 metrin linja menee kivien etupuolelta paalirivin kohdalla Hautamäen merkkikiveen:



999 metrinen linja jatkuu metsän rajalinjaa seuraten Lepiston ja siitä edellen Nopan merkkeihin:



Käveltaessä koivukujan päähän luoteen suuntaan, ryteikkö päättyy rajaojaan ja jonka viertä on joskus muinoin mennyt metsätie:



Metsän puolella on taas möykkyjä joissa on paksun sammaleen lymyttämiä kiviä:



Alueen perällä on metsän poikki polku, jonka varrella on isoja kiviä ja kalliota. Polun varressa on isoo kivi jonka nokka on notkahtanut. Maasto nousee kivestä mitaten "999" metrin matkalla Kurpanvuorea kohden ja sen takana on taas "999" etäisyydellä Kalajaisvuori ja järvi:



Kiven nokka on erikoisesti notkahtanut irti kivestä. Aivan kuin se olisi leikattu irti tasoksi kiven alle, linkki kiveen 6962501 256782 :



Polun alkupäässä on pyramidikivi ja josta on jo aikasemmin ollut kuva:



Alueen toisella puolella koillisen suuntaan, maassa makaa neliskanttinen ja pitkuliainen kivi. Kiven "jalkopääs" on erikoinen leikkaus joka on kuin vuoltu siihen:



Tällä kivellä on kuin sammakkon selkämys:



Jättiläisen saappaan jälki:

Viimeksi muokattu: 02.09.2012 10:56 : Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.09.2012 09:59 #15410 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet, Pikku-Hiivanaanen 2
Ihan vaan aikani kuluks kysyn että onko sulla mitään hajua miks tällä alueella on kokonaisena ryppäänä noita kirkkokallio ja kirkkokivi -nimisiä paikkoja?

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.09.2012 11:49 #15412 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Mielestäni nimi viittaa paikaan, josta on mahdollisesti haettu Isonkyrön vanhankirkon (kirkkojen) rakennuskivet ja anturakivet. Tosin jättiläistarinat kertoo heidän tuoneen kiven tai kiviä mm. Simpsiöltä (Tohnin äijä) ja täältä Pässilästä (Kalajaasten äijä, toisessa tarinassa hänen tyttäret ovat olleet rakentamassa).

Tainuskylän ja Laihian Jokikylän välisellä tiellä on Saarnakivi lähellä Ritarin hautamaata. Kumpikin nimi on itselleni mysteeri.

Kurikassa on Käräjävuori joka on punagraniittia ja esim. sieltä on meidän tuvan pelkkookivet haettu 1950 luvulla. Piirtolankankaalla oleva valtava kivipaasi on hinattu miesvoimin sieltä myös nuijasodan muistomerkiksi 1900-luvun alussa. Vittingillä Ylistarossa on Hopeavuori ja paikalla on aikoinaan ollut hopeakaivos. Kerrotaan että Könninmestareilla oli siellä kaivos josta he haki salaperäistä ja hyvin aikaa kestävää metallia hienoimpien kellokoneistojen rakenteluun ja jonka koostumusta ei ole pystytty selvittämään.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.09.2012 12:14 #15413 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Voipi olla noin kun sanot. toinenkin mielenkiintoinen paikannimistö putkahti tossa esiin. Listasin kaikki hautamaa -nimiset paikat ja kuvio on melko selkee, eikö? mielenkiintoisin on tuo niin selkee luode-koillis -suuntaus. Tuskin kuitenkaan noudattaa rannannousemaa jollain tietyllä aikajanalla sillä varhaisimmatkin jätinkirkot oli jo paljon lännempänä.

Olinko kattovinani että yks rypäs olis lähellä kotikulmias?

Liitetiedostot:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.09.2012 13:56 #15414 : Trolli
Trolli vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Pohjanmaan hauta-alkuiset paikannimet viittaavat tietenkin tervahautoihin. Varsinaisilla hautapaikoilla, joissa on röykkiöitä ja muita oikeita hautoja, on mytologiset nimet, kun niitä ei tajuttu haudoiksi. Esmes juuri nuo kirkko-alkuiset nimet on usein kivikasoja, pirunpeltoja ym. sisältäviä paikkoja. Osa voi olla ihan oikeita korpikirkkoja.

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.09.2012 18:18 #15416 : Trolli
Trolli vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Tuohon ryppääseen viitaten heitettäköön lisukkeeksi maininta Laihian Jokisalon Hautakankaasta. Lisäksi todettakoon, että alueen paikan-nimistö on muutoinkin mielenkiintoinen...Alueen metsistä löytyy myös kaikkea melkoisen funkya asiantuntevan silmän iloksi.

Jos tässä innostun, niin saatan luoda profiilin ja virittää viestiketjun aiheen tiimoilta. Anterolle erityiskiitos intohimoisesta kartoittamisesta ja aiheeseen perehtymisestä. Viestisi ovat olleet hyvin hyödyllisiä ja näkemyksiä avartavia.

-Leviatan-

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.09.2012 08:56 #15423 : Jukkis
Jukkis vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Minä olen tuossa tutkaillut kanssa noita sikakiviä ja sikakallioita.Kaiken muun ohella.
ja siinä puuhassahan ikiaikainen itä-länsi -jako toimii hyvin. Päijänteen länsipuolella on paljon sika-nimiä, painottuen satakuntaan ja pohjanmaalle, itäpuolella ihan tyhjää muutamaa Lappeenranta-Imatran alueen nimeä lukuunottamatta. Mutta Koko Savo-Karjala on lähes tyhjää sika-nimistä. Karjalaisten kulkureitti Oulujärven kautta on pohjoisrajana - sielläkään ei sika-nimiä enää ole. Joten menee geenirajoja myöten, ja jää länsisuomalaiseksi ilmiöksi.

Moni sikapaikka näkyis olevan aivan keskellä suota tai sivussa nykyisen kirkon paikasta. Ja monet kyllä menee nauhoina, niinkuin kai kuppikivetkin.

Skandit muuten uhras sikoja Freylle, joten sika on pakanauskontojen uhrauseläin. Kristityt ja juutalaiset sais sydärin jos joku olis niiden alttarille tuonu sian uhriks. Se olis ollu suurinta loukkaamista. Kristityille sika on epäpuhdas eläin. Pakanoille suurin ilonaihe, hedelmällisyyden symboli. Skandien jälkeläiset ovat nykyisiä rantaruotsalaisia eli just näitä satakuntalaisia ja pohjanmaalaisia... meillä on kai ollut skandien jumaluuksia ihan täällä kotomaan kamarallakin. Ne piti sikaa kotieläimenä jule-uhria varten, ja sorkat syötiin sitten Brigidinä eli Imbolcina, 1.2. kun talven pimeys oli ohi. Merkillepantavaa on lisäksi että laskiaisjuhla ja Marian Kynttilänpäivä molemmat ovat feminiinisiä juhlia, joissa juhlitaan Auringon kulkua, sekin kun oli täällä feminiininen. Jule oli miesten juhla viikinkien kuunkiertokalenterin mukaan.

Sikahan kuuluu joulupöytään ja se on varmasti vanha tältä osin vanha perinne joka menee tonne sarvikypäräisten äijien aikaan. Suomalaiset juhlii sikaa sen lisäksi hernekeitossa, johon tuli perinteisesti sianlihaa tai siansorkkia papujen lisäksi. Se on laskiaisajan ruokaa, eli sen ajan, johon kirkko ymppäs Kynttilänpäivän, eli jossa oli aiemmin 2.2. aikoihin juhla pimeimmän vuosineljänneksen päättymisestä, eli päivä oli talvipäivänseisauksen ja kevätpäivänseisauksen puoliväli. Pakanat ja keltit ym juhli näitä puolivälejä, kun neljännes vuotta on ohi, talvi on ohi.

Tiedän siitä kun oon syntyny tällä oikealla hetkellä ja muutenkin sanotaan että oon sikamainen tyyppi :S

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.09.2012 10:22 #15425 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Mietin tuota mistä satuin lukemaan tuosta kirkkoon liittyvistä paikannimistä. Museoportaalista en sitä löytänyt mutta se taisi olla Eniron karttapaikasta, no joka tapauksessa Kauppilantien lähellä on Kirkonmäki ja Kirkkoneva. Kirkonmäeltä on 1700-luvulla haettu Ilmajoen nykyisen kirkon ainespuut. Aikanaan kun kirkon paikkaa haettiin, siitä kiisteltiin kuten vielä nykyisinkin tavataan tehdä, "Yläpään ja Alapään" kesken. Lopulta kompromissi voitti ja kirkko rakennettiin paikalle joka tyydytti kumpaakin päätä. Mainittakoon että vielä 1900-luvun alussa, Yläpäähän perustettiin Suomen ensimmäinen Osuusmeijeri 1900-luvun alkupuolella. Nimi oli tietenklin "Yläpään Osuusmeijeri" joka muuttui 1920-luvun jälkeen aseman tulon myötä Koskenkorvan Osuusmeijeriksi. Asema sai nimensä siitä, kun se perustettiin Koskenkorvan talon maille. Nykyisin tuo toimii viinamuseona ja trahteerina, jonne on viereisestä viinatehtaasta suora putki sitä itteä kirkasta raaka-ainetta ;) .

Ilmajoen eli sen "Alapäässä" oleva kirkko sijaitsee Kauppilan talon Rno 6 vainiolla ja jonne meikäläinenkin joskus tulee muuttamaan puupalttoot päällä. Kauppila oli eräs Ilmajoen kantatiloja kun kustaa Vaasa määräsi v.1546 tilat veroluotteloihin ja isännät määrättiin maksamaan kruununveroa. Kauppilan talon Isäntänä tuolloin oli Tadeus Juhonpoika 1546-1553. Mainittakoon että äijä on meikäläisen sekä tuon Nokiapomo Ollilan esi-isä. Tadeuksen jälkeen tila jaettiin Kyrönjoen virtaaman mukaan kahden pojan kesken Yli-Kauppilaksi Rno 6 ja Ala-Kauppilaksi Rno 8. Lähteenä tässä käytin Kananojan suvun sukuselvitystä ja siihen on tietoa kerätty seuraavista mm. Niilo Liakka; Ilmajoen Pitäjä, Matti Kankaanpää; Petter Hällströmin suku IV, Eino A. Tuomisto: Viitalankylän Asutushistoria.

Nopankylässä tässä lähellä on tosiaan Hautamäki ja Hautamäen Arvon museoitu paja. Viereinen peltovainio on merkitty kartalle Pikku-Hiivanaaseksi käsittäen nykyisellä kartalla ainaikin Hiivanaasenluoman vieressä olevan peltoaukian.
Toinen paikka jonka nimi oli vielä 30 vuotta takaperin "Hautaloukko", on 3,33 km päässä oleva nykyinen Haapaloukko . Sikavuori tosiaan on Pässilänvuoren jatketta ja näillä paikkein on kultaesiintymä , joka kuulemman mukaan on "euroopan suurin".

Kalmontie josta sana "kalmo" ja sen nimiset paikat, usein selitetään paikaksi joka oli ruumiiden talvisäilytyspaikka ennen varsinaiselle kirkkomaalle siirtoa. Täällä murre paljastaa sen paremminkin ääneen ja kaikuun liittyväksi ja kuten muutkin paikannimistöt liityvät. Kalmo lausutaan murteella "Kalamoo" ja samalla sen merkitys muuttuu kalinaan kolinaan ja kilinään liittyväksi kuten Kalajaisjärvenkin nimessä. Koirivuoren nimessä Koiri on muinaisuomea ja ei tarkoita koiraa, vaan maan alta kuuluvaa onttoa kuminaa. Topuperä eli "topu" on myös muinaisuomea ja tarkoittaa kummituksia ja peikkoja.

Itse olen kiinnittänyt huomiota sanaan "hiiri". Jotenkin vain tuntuu että se liittyy sanana jättiläiseen kuin jyrsijään...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.09.2012 12:42 #15432 : Trolli
Trolli vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Hiiri-sana tosiaan liittyy jättiläisiin ja/tai hiisiin. Kun hiisi oli sanana tabu tai kun viimeistään kristinuskon takia hiidestä tuli "epähenkilö", monet senalkuiset paikat saivat pienen väännöksen nimeensä ja niistä tuli hiiriä. Osin tosin kyseessä voi olla murreilmiö: Vesilahdessa on Hiidennokka, mutta kun satakuntalaisessa ei ole d:tä, se on aina ollut Hiirennokka. R ja L vaihtavat paikkaa, joten siitä päästääkin 'hiilennokkaan' jos halutaan. :silly:

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
12.09.2012 13:07 #15433 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Aika hyvin kutina oli tuon "hiiren" kanssa, esim. Tervajoella oleva "Hiirikoski" onkin joskus ollut "Hiisikoski"...

Tuo "herra ree" puuttuu myös Etelä-Pohjanmaan murteesta. "Vedenkuljettama" on murteella verenkuljettama. Höyryveturi aikana Kauhavan asemalle saapuvan matkustajajunan konnarit tapasivat huutaa- "Verenottopaikka, puukkoja puntareita myytävänä".

Toinen tarina kertoo Kauhajokisesta miehestä joka oli mennyt Jyväskylään ostamaan hevoosta. Siellä oli ollut savolaisukko, joka oli koko päivän yrittänyt myydä pienikokoista tammaansa. Ihmiset olivat kierrelleet sitä ja naureskelleet hevosen koosta ukolle. Kauhajokinen oli tullut ja kiertänyt hevoosta, nostellut jalakoja ja vaharannut sen suuhun, lopulta kysynyt - "onko se myyrä?" Siinä samassa savolaisukko oli kimpaantunut ja mojauttanut nyrkillä, -"Vae vielä myyrä, kyllä mie siul myyrän näytän".

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.331 sekuntia