× Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Hiivanaisenkivet

Lisää
27.06.2012 15:27 - 27.06.2012 15:43 #13990 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Kun Hiivanaasen kiveltä vedetään viiva Orisbergin katranoon, jossa kaikki kuuluisimmat Suomalaiset taiteilijat Gallen-Gallelasta Sibeliukseen tapasivat aikoinaan kesäpäiviään viettää, viiva osuu puolenkirkkomitan 16,65 km kohdalla Ooperiin ja siellä olevaan kivijataan. Nopankylästä matka sinne alkaa kylätalon nurkalta häjyä ja mutkaista hietatietä pitkin ja joka on koko 7 kilometrin matkan lähes kokonaan alamäkeä. Tien nimi "Pitkänmäentie" jo kertoo yhteen suuntaan on ylämäkeä ja toiseen pelkkää alamäkeä. Jatkuvaa nousua tai mitenpäin vain, laskua on silti vaivaiset 65 metriä.

Kuukkelikartta Hiivanaasen kivet ja heksagrammi

Tie päättyy Huissilla Koskenristillä ja vasemmalle käännytään Tampere Vaasatielle, ajetaan palanmatkaa niin tulee Tervahaminan mäki aakeen laakeen jälkeen. Ei mennä kuitenkaan Tervahaminan mäkeä ylös vaan käännytään oikealle Orisbergiin menevälle tielle. Alkumatkasta asfaltoitua tietä on mukava päästellä ja matkan varrella näkee melkoisen ja komian kivilinnankin, jossa tuvan rakennusmateriaalina ja maisemointiin ei ole kiviä säästelty. Vähän enne Ilmajoen viimeistä hietaharjua asfalttitie päättyy, vasemmalla puolella on Ollinjärvi joka vilahtaa ajettaessa Visaharjun kapeaan kouruun.

Visaharju tuli kuuluisaksi siitä että se oli alkuunsa yhden miehen sota virastopellejä vastaan, jotka halusivat sen tasoittaa maantien pohjaksi. Edelleen kansanliikkeille olisi paikkansa ennen koko Suomen tasaamista kansainvälisille tiekartoille. Visaharjun jälkeen alkaa olemaan ensimmäisiä muinaishautoja, maantie mutkittelee historiallisena hietatienä. Ooperissa on hiekanotto paikkoja ja vedellä täyttyneitä monttoja, ruostuvia ja hylättyjä koneita, hullujussia ja hietaseuloja. Aikoinaan piti pitää kiirettä jos sattui ajamaan hietaa hakeneen hiekka-auton edellä, nämä päästelivät satasen nopeuttaa takapuskurissa kiinni. Sitä varmemmin jos edellä ajava vielä hidasteli ihailemaan maisemia.



Ooperin jälkeen alkaa ensimmäisiä kivijatoja näkymään ja suuria murikoita olenmaan tien varsilla.



Useissa paikoissa jossa kivijatoja esiintyy, ensimmäisenä pistää silmään isoo murikka, pääkivi halliten ympäristöä.



Metsässä tai aukkopaikalla kivet on ryppäissä ja makaavat. Todennäköisesti pitkuliaiset hiidenkivet ovat joskus muinoin värähdelleet taivasta kohden. Aika, routa, talvi ja lumi, kevät sekä pehmennyt maa ja syyssateet sekä lopulta ihminen ovat ajanmyötä saattaneet kivet lepäämään vaakatasossa.



Kivilinjoja on kuitenkin, osa on näkyvissä ja osan päälle on kasvanut paksut sammaleet:



Metsän alle kivilinjat piiloutuu pois silmistä.



Ukon akan Raunin puu, pihlaja kasvaa runsaslukuisesti kivien lähettyvillä ja kuulemma on ainut puulaji, johon ei salama iske:



Sammaloituneita kivikehiä metsän siimeksessä.

Viimeksi muokattu: 27.06.2012 15:43 : Antero.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
30.06.2012 13:18 - 30.06.2012 13:53 #14049 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Ooperista jatketaan seuraavaan pysädyspaikkaan joka on Etelä-Pohjanmaan ainut aateliskartano Orisberg. Museoviraston sivulla Orisbergistä kerrotaan seuraavasti:

"Orisberg on Pohjanmaan ensimmäinen, 1600-luvun lopulla perustettu rautaruukki. 1800-luvun ruukkiyhdyskunta ruukinkartanoineen ja kirkkoineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt.

Ruukinalue on rakentunut Kotilammen rannoille. Ruukinalueen keskeisiä elementtejä ovat ruukinkartano talousrakennuksineen, ruukinkadun varrella sijaitsevat seppien asuinrakennukset sekä ruukin kirkko kellotapuleineen ja kouluineen. Orismalanjoen rannoilla on säilynyt 250 vuotta kestäneeseen raudanjalostustoimintaan liittyneitä rakennuksia, rakenteita ja raunioita.

Ruukinkartanon päärakennus on kolmikerroksinen, poikkipäätyinen 1700-luvun kustavilaiseen kartanoperinteeseen sitoutuva rapattu tiilirakennus. Huonejako ja pääosa interiööreistä on säilynyt rakentamisaikaisessa asussa. Ruukinpuiston ainutlaatuisia yksityiskohtia ovat uusklassilliset, C.L. Engelin suunnittelemat kahdeksankulmainen puukirkko ja Kotilammen pienessä niemekkeessä oleva doorilaisten pylväiden muodostama avoin temppelipäätyinen kellotapuli."




Orisbergin kuten myös pohjoisempana olevassa Oravaisten Kimon rautaruukissa työskenteli aikoinaan runsaasti Belgiasta tulleita vallooniseppiä . Alkujansa rauta nostettiin suo-ja järvimalmina, josta läheinen järvikin on syntynyt. Malmia ei kuitenkaan riittänyt tarpeeksi joten sitä alettiin tuomaan Ruotsin kaivoksista jalostettavaksi. Myös parinkymmenen kilometrin päässä olevassa "Könnin teknologiakylässä" käytettiin mm. tornikellojen valmistamiseen Orisbergissa taottuja metalleja.



Orisbergin kappelin ja kellotapulin on suunnitellut arkkitehti C.L.Engel ja jonka elämäntyö on paremminkin ollut Helsingin rakennusten piirtelyssä.



Kappelin pääty ja sisäänkäynti. Kappeli on rakennettu 1831.



Kellotapuli jonka katonrajassa on kaksi kelloa.



Orisbergin kartano näkyy lahden yli vastarannalla. Orisbergissä ovat usein vierailleet kirjailija Arvid Järnefelt ja säveltäjämestari Jean Sibelius . Sibeliuksen kerrotaan vaihtaneen kihlasormukset Ainonsa kanssa Orisbergin kellotapulin luona ehtookellojen soidessa. Kun Suomessa ei vielä ollut kouluja, varakkaat lähettivät pitkienkin matkojen päästä mukulansa Orisbergin kartanon kouluun. Myös Kekkonen oli innokas Orisbergissa vierailija ja jossa hän rentoutui ja metsästi. Vanhat miehet kertoivat että kun Kekkonen tuli kylään, kartanon kaikki naisväki nuorista vanhoihin, oli siksi aikaa poistuttava ja mentävä koteihinsa. - "Kas, Kekkonen metsästi muutakin kuin riistaa".



Kappelin vieressä on Orisbergin hautausmaa, jossa on kivipaasien lisäksi runsaasti seppien takomia rautaristejä.



Hautausmaalle on seppien ja kyläläisten lisäksi haudattuna Orisbergin kartanon herroja. Wikipedian mukaan Orisbergin historian kukoistus alkoi vuonna 1783, kun ruukin osti värmlantilainen vuorimies Bengt Magnus Björkman, joka samana vuonna hankki omistukseensa myös Fiskarsin ruukin. Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 Björkman katsoi parhaaksi palata Ruotsiin ja luovutti ruukin pojalleen Lars Magnus Björkmanille, aateloituna Björkenheim. Hänen aikanaan ruukkia parannettiin ja toiminta alkoi viimein kannattaa.



Kartanon nykyisen, P. G. Holmin piirtämän päärakennuksen perustukset rakennettiin jo vuonna 1804, mutta kartano saatiin kokonaan valmiiksi vasta 1810-luvulla. Orisbergista muodostui täydellinen ruukkiyhdyskunta, kun kartano sai oman hautausmaan ja Carl Ludvig Engelin piirtämän, puukirkon. Ruukkitoiminta Orisbergissa loppui vuonna 1900, jonka jälkeen kartanossa toimi maanviljelyskoulu. Björkenheimin suku omistaa kartanon edelleen, ja sukua asuu siinä.

Viimeksi muokattu: 30.06.2012 13:53 : Antero. Syy: kuva
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Sumu

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.07.2012 17:42 #14059 : Sumu
Sumu vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Kun olet perillä tästä paikallishistoriasta, kuulin tarinan jonka mukaan Ilmajoen Huissilta on ollut tervanuittoreitti Tervajoelle. Onko välillä joku isompi luoma tms?

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
01.07.2012 20:06 - 01.07.2012 20:13 #14063 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Kyllä varmaankin on ollut leviämpi reitti kuin nykyisin on. Huissilta kun ajetaan Laihian suuntaan, noustaan ensimmäisenä Tervahaminan päälle. "Ham, Hamina, Gillimham" on ainakin joskus satamaa tarkoittanut ja ainakin Tervahaminan nimi viittaa sellaiseen. Huissin puolella Tervahaminan rinne on ollut iso soraharju josta sora on aikoja sitten ajettu ja jäljellä on montot.

Tervahaminasta muutama kilometri Laihian suuntaan on Tervasaari niminen paikka, josta kartalla katsoen näyttää Laihianjoki saavansa alkunsa. Seuraava kylä Huissilta on Jokiperä joka on Laihianjoen latvuksia. Kasinkylän ja Orispergin puolessa välissä on Tervajärvi ja siitä alkaa Tervajoki, joka jatkaa matkaa Tervajoelle eli Köpinkiin saakka. Kartalta katsottuna tuo on nykyisin melko vaatimattoman näköinen lätäkkö ja alueen reunoista päätellen sen on aikoinaan ollut suurempikin. Sen lähtöpaikkaa en osaa sanoa, sen verran etäällä on tullut Huissilta asuttua. Silmiin kuitenkin pistää sellainen nimi kuin Kolinanmäki, mietin tuota joskus aikaisemmin kun noita linjoja tutkailin, että onko samaa perua kuin Koirivuoren tai Kalajaasenjärven nimellä. On mahdollista että nimi on tullut Tervajärvelle maatamyöden kuljetetuista tervatynnyreistä, joita on hevosen perässä pyörittämällä vedetty ja pyöriessään ne olisivat kolisseet. Toki nimellä voi olla kaikuunkin viittaava synty. Alueen nimistö kylläkin viittaa paikalla olleen joskus suurempikin vesistö.

Tervajärvi N 6979365 E 261614

Tervahaminassa olevan ampumaradan takana on muinaishauta ja kolmostieltä sinne käännyttäessä tien alkupäässä pisti paikan nimi silmään, "Hiidenhaudanmaa". Toinen erikoinen nimi siti silmään Jokiperässä kun Bingin kartalla siinä kohtaa oli merkki että tie on suljettu. Tien nimi on "Kirkkokuja", pieni pätkä tietä mutta missähän mahtanee olla kirkko...? Pitänee käydä vilkaisemassa kumpaisessakin paikassa.

Tervahamina ja Hiidenhaudanmaa N 6968615 E 262098

Kirkkokuja N 6980257 E 254941
Viimeksi muokattu: 01.07.2012 20:13 : Antero. Syy: linkki

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 01:47 - 02.07.2012 01:55 #14069 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Orisbergistä jatketaan matkaa eteenpäin kohti Tervajokea, Heti Orisbergin Kartanon jälkeen tulee risteys josta voi ajaa Orismalaan ja siellä rautatien ylitettyä ollaankin paikassa jossa on mystinen Leväluhdan uhrilähde. Tervajoen ja Laihian Isokylän suuntaan ajetaan suoraan alkuunsa ohi hietamonttujen. Monttujen jälkeen tuleekin Seljänkankaalla vanhanajan risteys, jossa rieteys kaartuu hyvissä ajoin, sekä Tervajoen suunnasta että Orisbergin suunnasta omana tienä yhdistyen viivasuoraksi tieksi Orismalan asemaa kohti.

Risteyksestä Tervajoen suuntaan tulekin parin sadan metrin päässä Seljänkytö, jossa tien vasemmalla puolella on punainen mökki ja sen ympärillä valtavasti kiviä jatkuen harvassa mäntymetsässä kivijatana parisensataa metriä.

Seljänkytö N 6984399 E 262640 ja matka Hiivanaasen kiveltä 22,7 km. Suunta myös luoteeseen auringon laskuun.



Alue alkaa mökin etupuolelta jatkuen sen sivuitse:



Maantielle näkyy silmään heti iso murikka ja siihen on Hiivanaisen kivestä 22,7 km mitta.



Alueella on runsaasti kiviä ja niitä on helppo katsella maantieltä päin, jos ei satu olemaan sopivia jalkineita matkassa:



Alueen vieressä menee voimalinjajohdot jotka näkyy taustalla:



Metsä on siististi harvennettua ja siellä ei näy metsäkoneiden myllerrystä:



Tien toisella puolella on myös murikoita:



Kuten myös röykkiöitä tien vieressä:

Viimeksi muokattu: 02.07.2012 01:55 : Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 05:44 #14070 : Trolli
Trolli vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
"Kuten myös röykkiöitä tien vieressä:"

iha mahoton päätellä mite tää mystine tienvarsiröykkiö on syntyny myös kivikkoinen metsä suomes on aikamoine mysteeri ei niitä taia oikee muual ollakaa

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 09:44 #14072 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet

Trolli kirjoitti: "Kuten myös röykkiöitä tien vieressä:"

iha mahoton päätellä mite tää mystine tienvarsiröykkiö on syntyny myös kivikkoinen metsä suomes on aikamoine mysteeri ei niitä taia oikee muual ollakaa


Joopa, tie vain on aikojen saatossa halkaissut alueen ja tielle osuneet kivet on paasattu sivulle kasaan. 1950 luvulla toimi yksi firma, joka oikein hinasi katepillarilla murikoita tienvierustoille ympäri Suomea. Taitaahan olla koko pelto samaisen ryäkäleen tekosia...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 10:55 - 02.07.2012 11:01 #14073 : Sumu
Sumu vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
vanhakartta Onko tämä karttapalvelu tuttu?

jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24609/mh%20105%...4o%20et%20pmaa%20merikaarto%201650_2.jpg


Esim tässä kartassa on hämmentävä vesiyhteys Tervajoelta Laihialle, siis Laihianjoen ja Kyrönjoen kesken.
Kartta

Vedenojallahan tämä oja virtaa vieläkin, mutta ei yhteydessä enää kyrönjokeen vaikka siinä Tervajoella onkin yksi vanha syvä "uoman" jäänne. Sinänsä minulle taas on outo tuo haaroittuva luoma joka näyttäisi menevän tuonen seljänkankaalle.
Viimeksi muokattu: 02.07.2012 11:01 : Sumu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 11:16 #14074 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Seuraava paikka jossa "katepillaria" onkin käytetty maaston möyrimiseen oikein olantakaa, sijaitsee edellisestä 2 km päässä. Kansalaisen karttapaikkaan paikkaan on merkitty kaksi hautaröykkiötä ja kolmas hieman etäämmälle. Eteenpäin Laihian suuntaan ajettaessa, näiden määrä vain kasvaa.

Korkiamäki N 6984793 E 260600





Kuvat on otettu alueesta yhdestä paikkaaa ja ne etenee vasemmalta oikealle alueesta.



Myös tämän alueen kivijata on auringon laskun suuntaan luoteeseen.



Metsä on kaadettu melko hiljattain ja alueesta näkee vielä koneiden tramppaamisen jäljet:



Maasto nousee ja kivijata sijaitsee notkelmassa.



Tien ja aukean erottaa pieni kaistale puustoa:



Myös tässä kuten edellisessäkin tie leikkaa alueen kahtia, kuva tien toiselta puolelta:



Peltotie:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 12:51 #14075 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet

Sumu kirjoitti: vanhakartta Onko tämä karttapalvelu tuttu?

jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24609/mh%20105%...4o%20et%20pmaa%20merikaarto%201650_2.jpg


Esim tässä kartassa on hämmentävä vesiyhteys Tervajoelta Laihialle, siis Laihianjoen ja Kyrönjoen kesken.
Kartta

Vedenojallahan tämä oja virtaa vieläkin, mutta ei yhteydessä enää kyrönjokeen vaikka siinä Tervajoella onkin yksi vanha syvä "uoman" jäänne. Sinänsä minulle taas on outo tuo haaroittuva luoma joka näyttäisi menevän tuonen seljänkankaalle.


Joo olen tiiraillut noita vanhoja karttoja ja varsinkin rintakylien taloja ja niiden linjoja larvakyliin.

Muistan tuon Tervajoella olevan syvän uoman entisen rautakaupan takana, josta tuo yhteys Laihian suuntaan on. Näemmä tuo luoma alkaa Hulmilta. Siellä oli muuten aikanaan hyvä tanssipaikka noin sivuhuomautuksena. Vedenojalla yhteys katoaa, aivan kuin olisin nähnyt jossain "vedenjakaja" nimisen paikan, sillä se oli mielikuva Vedenojan nimestä. Toinen suunta on se Tervajoki jonka alkupää on Tervajärvessä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
02.07.2012 18:10 - 10.07.2012 11:40 #14078 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Vielä yksi paikka ennenkuin päästään hakemaan viinatopeskaa Tervajoen Salen mittarilta. Hinta oli euro kahareksan senttiä ja lähes tyhjään tankkiin vajaa kymmenen litraa oikeaa topeskaa ja loppu vajaa viisikymmentä litraa kasivitosta, ja kärry kulkee kuin unelma. Ei hierrä ei kierrä ja on mukava pitää ja päästää. Kakstuhat luvun alun Opelixi kulkee sillä hyvääsesti, flexifuel tarra vain takapaksiin ja taas mennään. Ironista on se, että 33,3 mitta tulee tuon mittarin vieressä olevaan korkeaan mainostolppaan. Lähellä parin kolmensadan metrin päässä Tervajoki laskee Kyrönjokeen Köpingissä heti Hiirikosken alapuolelta. Mitään muuta kiintopistettä en kylästä löytänyt mihin mitta olisi osunut, ellei lukuun oteta Rinta-Joupin ja asematien välissä olevaa punaista latoa ja Hacmannin tehtaanmyymälän katolla ollutta fyrryä.

Yks tuttu tapasi hokea aina vitsinä "- Ei naarata, ei naarata sano savolaisukko, ku akka veneestä tippu". Naarajoen kohdalla käännytään Orisbergin ja Laihian väliseltä tieltä Jussilantielle. Matkan varrella on ohitettu muutama kivikasa joita kartalta katsoen muinaishaudoiksi on merkitty. Lisää niitä on edessäpäin, mutta ajetaan mistä kohtaa hyvänsä "ihimisten ilimoolle" valtatien ääreen, isoja talon kokoisia murkuloita on lähes joka pellonkulumas matkanvarrella. Vanha tiestö on siitä hankala muualla asuvalle, että joka kerta sitä menee sokkona solmuun ja aina kääntyy väärästä risteyksestä. Emännän pitää käskeä kaivamaan nokialaanen esiin ja hakemaan satelliisita suuntima, pianko pitää kääntyä vai mentiinkö jo ohi. Viiden kilometrin matkalle tuloo äkkiä 20 kilometriä lisämatkaa.

Allistenmäki N 6989829 E 255460 Hiivanaasen kivi - Allistenmäki 28,7 km.

Korjaus: Jäi vaivaamaan tulikohan oikea kohta ja koordinaatit, reitti täytyi ajaa uudelleen että oikea kohta löytyi jossa kävin aikaisemmin kuvaamassa. Paikka on nimeltään Haapamäki N 6992801 E 255416 ja sen vieressä on Murto. Matkaa tien vieressä olevaan isoon kiveen Hiivanaasen kiveltä on 30,7 km.

Ensimmäinen kuva on Allistenmäen kohdalta, jonka kohdassa näkyy Tervajoen suunnasta ajettaessa oikealla puolella oleva "pättäre" ja pellolla oleva valtava murikka. Hankin kuvaamista varten uuden Meego teleffoonin, jossa jatkossa kuviin saa tallentumaan myös paikkakoordinaatit ja kunhan "vanha koira" oppisi vielä käyttämäänkin sitä.



Jussilantie vie Tervajoen asemalle ja vaikka tie on käytännössä suora, vielä silläkin voi loppupäässä päätyä täysin Hevonvit.. siis koskelle. Loppupäässä tie haarautuu Ritaalaan ja Jussilantie tekee äkkimutkan ylittäessään Naarajoen toiselle puolelle. Viimeisen kivijatan kohdalla pistää silmään tien vierellä oleva isoo murikka. Pusikon takaa näkyykin maassa makaavia kiviä vahvan sammaleen alta.



Kivi puskan takana piilossa kun tullaan Orisbergin suunnalta.



Harvennetussa metsässä kumpuilee sammalien alla, aika, lumi, pakkanen ja routa ovat kaatanut pystypäät maatavasten makaamaan.



Sammalien peittämistä kivistä on hankala hahmottaa kivijatoja ja minne linja osittaa. Suunta on myös täällä luoteeseen auringon laskusuunnan mukaan.



Isompia kiviä näkyy peräkanaa peremmällä sammalkuoren alta:



Kun tien vieressä oleva kivi on puolessa välissä metsikköä, toinen suuri murkikka on alkupäässä alueen toisella puolella:



Tien toisella puolella Tervajoen suuntaan on Murrontie ja kaikkihan tietää ja tuntee maineekkaan Murron... No ainakin Suomenhevosta harrastavat tietävät mikä hevoonen Murto oli. Soli aikansa paras, jopa maailman tasolla ainutlaatuinen ja nopea juoksija. Suomenhevosen tulisieluinen jalostuksen apostoli Matti Takala sanoi kerran maatalousnäyttelyssä, kun työhevonen oli saanut näyttelyssä ensimmäisen palkinnon ja Murto toisen, -"Sonta ja kulta vierekkäin, sonta voitti".

Harmittavasti sonta on nykyisin jäänyt lähes kokonaan häviölle ja on nykyisin hyvin harvinainen Suomenhevosissa Murron jälkeläisten pitäessä ykkössijaa. Joka tapauksessa tien toisellekkin puolelle on ajautunut muutama murkula.

Viimeksi muokattu: 10.07.2012 11:40 : Antero. Syy: Lisäksiä ja korjauksia tekstiin
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.07.2012 13:31 - 10.07.2012 14:40 #14189 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Hiivanaasen kivi on osittautunut siitä erikoiseksi murikaksi, että siitä lähtee linjoja joka puolelle Etelä-Pohjanmaata. En osaa sanoa onko tämä jotenkin ainutlaatuinen paikka ja kivi, eräänlainen solmukohta se jokatapauksessa on ja oletan että niitä on varmasti laajemmin muuallakin Suomessa. Ehkäpä minun onneni on se että löysin heti alkuunsa sen pääkiven josta merkillinen mittavyyhti on alkanut hiljalleen purkaantua. Joka tapauksessa 33,3 km "kirkkomitta" ja siitä jakaantuvat puoletmitat ja kolmasosa ym. mitat ovat olleet joskus muinaisuudessa olemassa. Olen myös huomioinut että jotkut ihmiset, jotka asustavat tälläisten paikkojen läheisyydessä, ovat alkaneet "koristelemaan" tonttejansa ja puutarhojaan kivillä. Aivan kuin alitajuisena jatkumona maastossa jo muinaisita ajoista oleville kiville. Nurjana puolena samaan jatkumoon on kaivinkoneiden yleistyminen ja ilmestyminen kivien lähettyville...

Tällä hetkellä näyttää siltä, että 33,3 kilometrin etäisyydellä olevat kivet, kivijatat, kiviröykkiöt ja haudat muodostavat kehän Hiivanaasenkiven ympärille. Ei pelkästään 33,3 km etäisyydelle vaan myös lähemmäs 3,33 km ja 6,66 km etäisyydelle ja näiden välille linjakivinä ja puolimittoina.

Kuvasin juhannuksen edellä Jalasjärven Luopajärvellä olevassa Pelkkoonmäessä, Hiivanaasen kivestä sinne on tasan tarkaan 33,3 km. Koordinaatit Pelkkoomäki N 6945432 E 286702



Pelkkoomäki sijaitsee Pelkkoomettäntien ja Hasunnevantien risteyksestä erkanevan tien varrella 650 metrin etäisyydellä. Paikka on kahdeksi erkanevan tien haarojen välissä, suoraan menevä tie päättyy lautamettään ja haaroittuva tie kiinteistön pihalle.



Tien varrella on kiviä ja risteyksessä on röykkiöitä:



Mitään jättisuuria kiviä paikalla ei ole mutta ovat kuitenkin linjassa. Osa paksun sammaleen alla.



Alueelta löytyy taas yksi todiste mehiläispönttöjen sijoittumisesta pyhille paikoille ja linjoille:



Loiva ja matala pyramidikivi



Aluetta kierrellessä vastaan tulee kiviröykkiöitä ja kivikehiä



Pelkkoomettäntien varressa on suuri pyramidikivi tasan 666 metrin päässä Pelkkoonmäestä



Kiven kärki on erikoinen nokka



Lisäys:

Jalasjärven Pirunpesä on melkoinen hiidenkirnu. Hiivanaasesta sinne kirkko- ja sen puolimitta 49,95 km menee kuitenkin sen ohi Keskinenvuorelle. Keskinenvuorelta onkin sitten 3,33 km etäisyys Pirunpesälle. Pelkkoonmäestä tuleva mitta Pirunpesälle on 20,1 km ja se menee 120 metriä Pirunpesän sivuutte Keskinenvuorelle. Mittaa sinnekin tulee 23,5 km
Viimeksi muokattu: 10.07.2012 14:40 : Antero. Syy: lisäys

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10.07.2012 18:37 - 10.07.2012 18:45 #14194 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Tähän mennessä vaikuttaa siltä yhden paikan perusteella, että 3,33 km etäisyydellä Hiivanaisen kiveä kiertää kehä ja kehä on merkitty aikoinaan 222 metrin välein kivillä. Kuusikulman sekä tähden sakaroiden läpi menee linja 3.33 km etäisyydellä oleviin merkkikiviin. Kehä näyttää kierävän siten, että seuraava kivi on 222 metrin etäisyydellä toisesta ja 3.33 km Hiivanaasenkivestä. Satavarma en tuosta kuitenkaan vielä ole vasta yhden paikan perusteella.

Tuli tuossa päivänä muutamana tutkailtua Hiivanaisen kiven ympärillä olevan Daavidin tähden linjoja 3,33 km etäisyydeltä kivestä ja meneekö linjat minkäkin maastossa olevan kiven läpi tai vierestä. Siinä muistui mieleen yksi pättäre, jota piti lähteä siinä paikassa katsomaan tarkemmin, mikä se oikein on. Pättäreellä on leveyttä nelisenkymmentä metriä ja pituutta 271 metriä ja se sijaitsee "Topuperällä" Korpikoski nimisessä paikassa. Pättäreen etupuolelta menee Rehuperäntie ja jonka risteys on Pitkänrannantiehen. Tien vieressä on kivi, johon tulee Hiivanaasenkivestä ja kuusikulman Mäenpään sakaran vierestä sekä urheilukentän tienpäässä olevan ison kiven vieressä olevan kiven läpi 3,33 km linjamitta.

Mäenpään kuuskantista tuleva linja osuu Pitkänrannantien ja Rehukyläntien risteyksen lähellä olevaan kiveen . Kivestä on matkaa ensimmäiseen päättäreeseen 530 metriä. Tässä paikassa asusteli aikoinaan Lato-Matti joka oli poikansa kanssa Siperiassakin karkoitettuna, kun hänen epäiltiin vastustaneen virkavaltaa senverran kovakouraisesti että tältä meni henki. Asiaan ei saatu selvyyttä kumpi teon takana oli, isä vai poika, siksi kumpikin karkoitettiin. Isä ja poika-Matin karattua sieltä ja palattua Siperiasta, toivat tullessaan sellaisen maalausmenetelmän että sillä saatiin viimeisen päälle kiiltävää pintaa ja Ranskalaiset puleeraukset jäivät toiseksi. Senverran kapinallisia Matit oli, että saivat joka vappu virkavallan päreet palamaan vetämällä Venäjän lipun salkoon.

Tästä on matkaa taas 530 metriä tähän Korpikoski N 6965197 E 259377 nimiseen pättäreeseen ja siitä on taas matkaa seuraavaaan paikkaan 530 metriä, jonka vierestä menevä tie vie Euroopan suurimpiin kultaesiintymiin .



Pättäreen sisällä on syvä pari kolme metriä pitkä ja samanverran syvä prunni. Rehuperäntie vie vierestä



Pättäreen päällä on siellä täällä kiviä osittain sammaleen peitossa. Ensimmäisestä prunnista toiseen matalampaan prunniin oli kymmenkunta metriä väliä



Satakunta metriä melekeen pimiäs poukkoiltuani ja paikkaan mistä on noin 3.33 km Hiivanaasenkiveen, pättäreen päältä näkymä Pitkänmäentien suuntaan ja paikaan jossa on haapojen ympäröiminä kiviä. Mitta Hiivanaasesta paikan oikeanpuoleiseen nurkaan on 3,34 km.



Pättäreen päällä oli kuin toisessa maailmassa, pimiää ja pikkasen pelottavaakin kun taivaalta ripotteli vettä.



Alueen sisäosa oli lehtomainen



Tosin erikoinen "ilmastoventtiili" mietityytti että mikä se on ja johtaako se jonnekkin...



Kamerakin otti mitä sattuu... hyttysiäkin tana...

Viimeksi muokattu: 10.07.2012 18:45 : Antero. Syy: kuvan lisäys

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11.07.2012 00:39 - 11.07.2012 00:55 #14198 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Noita tavallisia ja erikoisia kiviä tulee ohimennen kuvattua, mutta vähemmän niitä tulee esille pantua. Tässä on muutamia 3,33 km säteellä Hiivanaasen kivestä:





























Ja aamuyöstä sen ison murkikan taivaalle nousu Nopankylän koulunmäkeä pitkin:



Auringonkehrä



Hiivanaasesta:

Viimeksi muokattu: 11.07.2012 00:55 : Antero. Syy: kuvan lisäys

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
07.08.2012 18:08 - 08.08.2012 12:51 #14652 : Antero
Antero vastasi aiheeseen: Vs: Hiivanaisenkivet
Vaikka Hiivanaasen kivissä on tullut oltua melkein kuukauden ajan hiljaa, aineistoa on kertynyt silti runsaasti ja syksyä kohti puran sitä. Kävin maanantaina Kauhajoella asioolla ja siinä samalla tiirailin jo keväällä huomioimani paikat Jurvan ja Norinkylän välisellä tiellä. Silloin tuli vain ajettua ohi mutta eilen paluumatkalla pysähdyin matkan varrelle ja kuvasin mitä löysin. Jos joku haluaa nähdä runsaasti kivijatoja, Kauhajoen Kainastolta alkava tie Jurvaan Norinkylän läpi on yksi parhaimpia. Kainaston päässä on mukava nähdä mitähän lie, viitisenkymmentä ponia ja pienhevosta laiduntamassa tien vieressä olevalla laitumella. Norinkylän jälkeen alkaa kivijatat kolmessa kohdin. Suurin niistä ja parhaiten tutkittavissa oleva on Säläsjärven leirintäalueen tienhaaran kummankin puolin. Paikka on jopa kohtuullisen hyvin säilynytkin vaikka tietä ja pururataa on rakennettu leirintäalueelle ja sen lähettyville. Alueen pituus jossa kivijatoja, on sellaiset 600 metriä ja leveydestä, vai sanoisiko paremmin pituudesta ei ole tietoakaan koska leirintäalue on rakennettu tekojärven rantaan.

Kuvassa on huomattavissa runsaasti menhirkiviä, jotka makaavat pitkin pituuttaan lähes pohjois etelä suuntaisesti:



Leirintäalueen tienhaarassa on iso murkikka, jonka päällä on kuppi. Mittailin paljonko Hiivanaasenkivestä on tuonne matkaa 15 km. Mitta 3,33 km menee 4,5 kertaa eli 13,32 ja siihen puolikasmitta vielä päälle 1,665 km.



Mitan tekee erikoiseksi se että sama mitta löytyy kilometri eteenpäin Jurvan hautuumaan kohdalta. Sen vieressä tien toisella puolella on Jurvalaisen veistomestarin mukaan nimetty Oiva Kentan veistokoulu. Koulun vieressä on kivi josta on sama mitta Hiivanaasen kiveen.



Pidin kiveä alunperin sellaisena että se on tällätty siihen kun koulua ja sen ympäristöä on rakennettu ja en siksi kuvannut sitä tuon paremmin. Paalun vierestä siitä näkyy pilkahdus. Mittailin siitä linjaa Ilmajoen kirkkoon ja jota siihen tulee 30,3 km. Hiivanaasessa tuo linja ylittää Nikkon "stonehengen" ja hieman edenpänä Kaatajavuoren josta myöhemmin lisää.



Tässä vaiheessa alkoi kiinnostamaan, mikä linja Jurvassa on ja meneekö se yksiin Hiivanaasen kanssa. Ja meneehän se, linjalla Nikko, Kananojan pyramidikivet ja siihen vielä Noppan sakara.



Säläsjärven kivi ja Kentan Oivan kiven linja menee samansuuntaisesti Nikkon, Kananojan ja Nopan linjan kanssa. Kivien välinen etäisyys on 16,1 kilometriä. Kartalla se näyttää tältä:



Koordinaatit:

Säläsjärvi: kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&srs=EPSG%3A3067&y=6957965&mode=orto&x=243550&lang=fi 6957965 243550

Oiva Kentan veistokoulu: kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&srs=EPSG%3A3067&y=6958959&mode=orto&x=243268&lang=fi 6958959 243268
Viimeksi muokattu: 08.08.2012 12:51 : Antero. Syy: Koordinaatit ja linkit

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.640 sekuntia