Näin vain kävi että päätimme kuin päätimmekin tehdä yhden hermeetikon, vaikka virallisesti lomalla
ollaankin oltu tämä vuosi. En minä siitä osaa sanoa juuta tai jaata, mutta muodon vuoksi on kai jotain
todettava.
|
 Ainakin se on erilainen kuin aiemmat. Poliittisia, tai pikemmin yhteiskunnallisia teemoja on kunnolla, kun niitä yleensä on varovasti vain koetettu ujuttaa mukaan. Tarkennettuna omaa narinaani maailmanmenosta. Juttuhan on näin, että harvan meidän ajatuksemme kohtaavat, joten se mikä on minulle tärkeää, on joku toinen tyystin päinvastaista mieltä – ja suuttuu niin että peruu tilauksen ja kaikki. Riskihommia lähteä näille teille, mutta toisaalta, jos tässä alettaisiin itseään sensuroimaan, voisi yhtä hyvin panna pillit pussiin, tai korkeintaan tyytyä rahastamaan tutuilla ja turvallisiksi koetuilla aihepiireillä. Urautua niin sanotusti, ja itse uskon että on vain hyvä herätellä jengiä yhteiskunnallisesti. Jos joku on eri mieltä niin ainakin hänen pitää perustella missä ja miksi hän on erimieltä, joten siinä mielessä hänkin joutuu ainakin hetkeksi ajattelemaan
miten ne asiat meidän yhteisössämme meneekään.
Toki vanhaan tapaan lehteä voi esikatsella oheisen linkin takaa. Jos kiinnostaa niin hinta on edelleen kymppi, sen saa kunhan täyttää oheisen tilauskaavakkeen, ja hyvällä lykyllä tulee jo seuraavaksi arkipäiväksi. Viimeistään kuitenkin kahden arkipäivän päästä.
http://www.hermeetikko.net/Hermeetikko13/default.htm
Itse en ole omiin tuotoksiini kovin tyytyväinen. Tarkennettuna vieläpä ottaa sekin päähän että joutuu aikataulujen ym takia yleensä säveltämään 70-85% sisällöstä – ja puuttuvat loppusivut vieläpä parin tunnin varoitusajalla. Ei tämän tälläinen yhden miehen orkesteri pitänyt olla. Toisaalta olen lohduttautunut sillä, että ensi vuodeksi onkin sitten varattu laatumateriaalia, ja niissä koristelee joku muu nimi kuin meikäläisen. Tämä lehti kuitenkin piti väsätä – olkoonkin että on vähän jämäpalan makua – koska sieltä nousee yksi artikkeli ylitse muiden.
|
Kuvassa Marianna RidderstadKyse on Marianna Ridderstadin artikkelista joka käsittelee jätinkirkkoja. Aihettahan Marianna on kalunnut aiemmin esim Tähdet&Avaruus –lehdissä (kyllä, olen itsekin kausitilaaja) mutta kerrankin Mariannelle annettiin myös Hermeetikossa tilaa, aikaa ja palstatilaa ym ym ym kertoa tämä juttu pitkään ja kunnolla. Luotan tähän artikkeliin, ja uskon että se leijuu niin omassa sarjassaan, että omat kömpelöt jorinani jää jotenkin anteeksiannettavan rajamaille. Mariannasta on sanottava sekin, että me hermeetikot olemme aina pitäneet hänestä. Ymmärrettävästi vanhoina salaliittoteoreetikkoina suhtaudumme yliopistojengiin kiistatta epäilevästi, mutta emme Mariannaan. Hän ei ole leuhka, ei liiku pelkän uraputken takia, jalkautuu rohkeasti maastoon ja ajelee maan ääriin pohjoispohjanmaalle katselemaan jätinkirkkoja omalla kustannuksellaan. Hän on uskaltanut haastaa pölyttyneitä paradigmoja ja tuntee ulkomaisen tutkimuksen kontekstia, joka sekään ei ole itsestäänselvyys tavanomaisella leipätutkijalla. Odotamme tältä tiedenaiselta vielä paljon – odotamme hänen avaavan kokonaan uuden aikakauden suomalaiseen tiedemaailmaan. ja jos olemme saaneet kunnian vähän antaa hänelle näkyvyyttä, niin sehän on meille hieno kunnia.
|
Mitäs muuta?
Onhan siinä toki muitakin kirjoittajia mutta heitä kehutaan joskus jossain toisessa yhteydessä. Numero 13 todistaa että olemme taas pelissä mukana.
Jukkis
|
Tilaa tästä:
|
|
|
Hermeetikko nro 13 – Täällä ja nyt.
