Jukkis sauhuaa Ultran kirjailijapäivillä.
|
Kerran vuodessa Hermeetikon päätoimittajan on hyvä olla pihdeissä haastateltuna. Toisaalta kun haastattelee itse itseään, saa paitsi mieluisia kysymyksiä, myös mieluisiaan haastatteluja. Tällä kertaa yritetään valottaa yleistilannetta.
Miten on mennyt?
Kiitos kysymästä, siinähän tuo. Sapattivuotta on pidetty joten vain yksi Hermeetikko putkautettu koko vuoden aikana. Ensi vuonnahan sitten palataan tuttuun kiihkeätempoiseen rytmiin. On meillä tosin vielä toinenkin lehti tulossa tämän vuoden puolella, ja on siinä ja siinä ehtiikö se kestotilaajille jouluaatoksi. Tarkoitus kyllä on, ellei murhpy astu väliin ja se tulekin sen takia vasta välipäivinä. Voi olla että on ihan tunneista kiinni miten postiin ehtii. Ei sillä, onhan se numero vähän sellaisista jämäpaloista koostuva, kun rajummat paukut on säästelty ensi vuoteen. On se huononakin silti suomen älykkäin lehti. |
Suomen älykkäin lehti?
Tästä sloganista tulee palautetta aina väliin, mutta hei – joka on katsellut markettien lehtihyllyjä tajuaa kyllä ettei ole saavutus eikä mikään tehdä tämän maan älykkäintä lehteä.
Mikä Hermeetikossa on älykästä?
Täytyy kai tietää mikä Hermeetikko on. Noin alimmalla tasollaan sen voisi nähdä vaikka miehille suunnattuna rajatieteen lehtenä, miesmäiseen makuun. Toisaalta sen voi nähdä niinkin että formaatti on niin omintakeinen että sille ei ole muuta kohderyhmää kuin rajatieteen väki. Itse pidän sitä tiedelehtenä, rajatieteen lehtenä jossa sana rajatiede pitää ymmärtää, että siinä on juttuja joita ei suomesta muualta voi lukea, tai ne edustaa tiedemaailman marginaaleja. Yleisen paradigman vastaisia, niin minä rajatieteen käsitän. Kerettiläistä tietoa. |
Pseudotieteellinen lehti siis?
No jaa, minusta näitä termejä käytetään yksinomaan retorisena keinona erottaa ”oikea tiede” ja ”oikeat tieteentekijät” joistakin ”epätieteilijöistä” ja ”kritiikkiä kestämättömistä väitteistä”. Tätä kinaahan on netti tulvillaan ja kuten sanottua, se on vaan retoriikkaa. Ei tiedossa merkitse muu kuin paikkansapitävyys. Itse asiassa monen määrittäjän ”oikea tiede” on käytännössä vaan tätä koulukirjatietoa, jota näkee paljon wikipedian kaltaisissa hommissa. Se ei olekaan tiedettä vaan jonkinlaista tiedon yleistävää karvalakkimallia, jossa pääpaino on niillä arvoilla jota ko. tieto edustaa. Puhdasoppisuutta, tiedeuskontoa. Suomalaista kapeakatseisuutta.
Bulkkitiedettä?
Hyvä sana, nimenomaan nämä wikipediat edustaa bulkkitiedettä, tai oikeammin bulkkitietoa. Se on lähtökohtaisesti asenteellista, homogeenista tietoa vain ja ainoastaan tietynlaisista lähtökohdista. Yksiulotteisen kapeaa ja rivien välissä manipuloivaa, tai pikemmin supistavaa. Vähän sitä mitä esim skeptikot on edustaneet. Ei sillä ole oikean tiedon kanssa mitään tekoa, vaikka se retorisesti niin väittääkin. Halpistietoa joka on osana laajempaa bulkkikulttuuria. Tätä vastaan Hermeetikko käy sotaansa, ja jokainen joka lehteä lukee, oppii tuntemaan asiat myös laajemmissa perspektiiveissä, mitä nämä puusilmäiset nörtit wikipedian kaltaisten instanssien kautta meille koettaa tolkuttaa.
Aika paljon hampaankolossa wikipediaa vastaan?
Wikipedia on uhka yleissivistystä kohtaan. Pelottava kapistus koska se manipuloi tiedostomattomasti. Ei tarvitse kuin vertailla eri maiden wikipedioita, ja tajuaa miten suppeasta lähtökohdasta kotimainen versio lähtee. Siitä eottaa ihan selkeän kulttuurivaikutteen. Musta tämä kotimainen versio on jotain pilaa oikeasta tietosanakirjasta. On jotenkin surullista ajatella että sen varjossa kasvaa kokonainen sukupolvi, josta kasvaa myös täystollojen sukupolvi. Tämä juttu tajutaan parinkymmenen vuoden päästä, mutta silloin se on liian myöhäistä. Silloin nämä wikipediat on ehtineet karhunpalvekuksensa jo tehdä.
Aika mollaamista?
Onhan ne kirjoittajat varmaan koulutusjärjestelmänsä läpikäyneet, ja mielestään pitävät itseään jonkinsortin intellektuelleina. Oma kantani on, että näiltä nörteiltä puuttuu kokonaan kognitiivinen ajattelu, ne ei kerta kaikkiaan kykene näkemään asioita oman itsensä ulkopuolelta, ja peilaa kaiken oman kokemusmaailmansa mukaisesti. Sellaiset tyypit on todella kaukana sivistyneistä. Silti ne luulee olevansa jotain airuita. Se retoriikkakin on pelottavaa; ”tieteellisesti kestävä” tarkoittaa yleensä samaa kuin jälkijunassa laahaava tieto, joten kaiken tiedon on oltava aina ja poikkeuksetta lähtökohtaisesti vanhentunutta, tai ainakin vanhenemassa. Tästähän meillä on paljon esimerkkejä myös yliopiston puolelta jossa voi pärjätä ihan mukiinmenevästi vaan toistelemalla ikivanhaa sukupolvelta toiselle menevää jorinaa. Voi aiheellisesti kysyä miksi meillä ei oikeita innovaatioita ole, meidän kulttuuri ei salli futuurissa kulkemista vaan kaiken pitää peilautua menneisyyden kautta. |
Hermeetikko tiennäyttäjänä?
Jukkis poseeraamassa Untamalan menhir-kivillä. Joka paikkaan se kerkiää.
Ehdottomasti. Meitähän ei kritisoida edes lehtenä koska me vedetään korkealta ja kovaa, ja kriitikot tajuaa hetkessä omat alhaiset lähtökohtansa. Aika harvalla piisaa sivistystaso ruveta ruotimaan jotain Hermeetikkoa. Tämä kaikki mitä me tehdään, menee niiltä hilseen yli. Itsellä on aina ollut taipumus luoda hämmennystä ympärille kertomalla juttuja joista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Voi tietenkin sanoa että mulla olis jotenkin massiivinen ego, mutta todellisuudessa tieto on valtaa. Kun kampaa niitä tietoja joista suomeen asti ei ole kuultu, tajuaa että yksisilmäinenkin on kunkku sokeiden maassa. Yleensä ainoa kritiikki onkin tullut siitä, että tyypit luulee että tämä on joku MinäOlen-lehden tyylinen aviisi. Jos ainoa kritiikki sikiää tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista, ei siitä kai kannata huolissaan olla. En usko että tämä maa on entisensä Hermeetikon jälkeen, aivan varmuudella me jotain muutetaan.
Tähtihetket?
On varmaan tuo Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta, josta nyt on menossa jo kolmas painos. Sen vaikutus on ollut shokeraava, ja vastaanotto on vaihdellut innostuksen ja tyrmistyksen välillä. Nekin jotka on sitä mieltä että sitä ja sen tietoja pitäisi kritisoida on olleet vähän ymmällään, kun ne ei oikein tiedä miten sitä pitäisi kritisoida eikä löydä siitä edes heikkoja kohtia johon pureutua. Tajuan tehneeni jotain merkittävää, mutta sen vaikutukset näkyy myöhemmin. Toki olen sitä markkinoinut ja juossut pitkin Suomea luennoimassa aiheesta, ja yleisö on kerta toisensa jälkeen ollut monttu auki. Hiirenhiljaa. Oppinut edes yhden kerran että nämä jutut on jotain ihan muuta mihin yleistävä koulukirjatieto pystyy. |
Hermeetikon kirjoittajakunta
Joo, mulle saa tarjota kirjoituksia vaikka aina alkuun sanonkin että en oikein tiedä… totuus on että julkaisen sen kuitenkin. Olis mukavaa kun jengi ottais vähän rohkeamman asenteen lehdentekoon ja osallistuisi siihen aktiivisesti. Aivan varmaa että jos keksii jotain omaperäistä aihetta tai näkökulmaa, se kelpaa. Mun on kuitenkin pakko valittaen todeta, että näissä rajatieteenkin piireissä tuntuu liikkuvan aika kliseisiä genrejä. Onhan se tylsää jos tarjotaan aina samaa aihetta joskus jopa samoista lähtökohdistakin. Nyrkkisääntö olisi että jokainen aihepiiri käsiteltäisiin vain kerran ja kunnolla, mutta onhan tässäkin ollut vähän toistoa viime aikoina. Paraskin puhuja, kun yleensä itse toistan itseäni eri numeroissa.
Vuoden 2011 uudenvuodenlupaukset?
Hermeetikko putkahtaa ensi vuonna tutut neljä kertaa. Kestotilaajille tulee lasku tuossa joulukuun lehdessä. Lehdet voi maksaa tuttuun tyyliin numero kerrallaan, mutta maksaa myös koko ensi vuoden yhdellä kertaa. Jos tarpeeksi monet maksaa kerralla kaiken, siitä saa pelirahaa sen verran että myös vanhojen painamista voidaan harkita. Ainakin vähän, ja joitakin numeroita.
Tästä vuodesta opin että oli viimeinen kerta kun putkautin lehden keskellä kesähelteitä. Jengi varmaan nuohosi jossain uimarannalla ja ajatteli vaan kesäisiä ajatuksia, kun peräti 30% unohti sen maksaa. Noh, en minä siitä hernettä nenään ottanut vaan suhtauduin asiaan ymmärryksellä. Kerrankos sitä on kuumin kesä tuhanteen vuoteen.
Lopuksi?
Suunta on vaan ylöspäin. Paitsi levikki on ollut hienoisesti kasvusuuntaista, näiden nettisivujen kävijämäärät on tuplaantuneet parin kuukauden välein. Kohta menee 5000 kävijää rikki, joten nyt on aika ryhdistyä ja ruveta panostamaan tähänkin puoleen. Aina se on aiemmin jäänyt puheeksi, mutta nyt ensi vuonna skarpataan. Näitä pääkirjoituksia tännekin on tullut tehtyä lähinnä vasemmalla kädellä, joka ei ehkä ole hyvää PR:ää. Ollaanhan me kuitenkin rakentamassa imperiumia joka tulee muuttamaan tämän kansan mentaalitajuntaa. |
Päätoimittajan vuosihaastattelu 2010
