|
Toivottavasti ei ala aihe vielä kyllästyttämään? Ollaan kuitenkin täysin uusien aluevaltausten äärellä, joten suotakoon saman toistaminen, joka alkoi kirjasta Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta. Joka päivähän me tutkimme aihetta enemmän ja enemmän, ja itselleni alkaa tulla omaksi tutkimuskentäkseen satakunnan ja varsinais-suomen alueet. Muut tutkikoot muita lohkoja. Kerronpa vähän miten visuaalisesti kaunista
geometriaa nämä alueet käsittävätkään. |
|
Toistuvat välimatkat
Yläneen kirkko, eräs tyylikkäimmistä mitä on tullut nähtyä. Kansanrakentaja Mikael Piimäsen käsialaa. Kuva suurenee klikkauksesta
Tämä on ehkä vanhan kertausta, mutta tehdään se silti. Lähdetään liikkeelle Rauman kirkosta. Siitähän on matkaa Euran kirkkoon melko tasan 33.3 km, mutta ei siinä vielä mitään. Euran kirkosta vuorostaan on matkaa Yläneen Kappeliniitylle n. 33.2 km. Ne jotka eivät asiaa tunne, heille kerrottakoon, että Yläneen ensimmäinen kirkko sijaitsi ko. paikalla, kunnes se rakennettiin uudelleen nykyiselle paikalleen. Ihan pilkuntarkkaa sijaintia ei taida kukaan enää tietääkään, arvattavasti siitäkin on ollut monta versiota, josta varhaisin ehkä kartanon yksityiskappeli. Purettuja aikaa sitten ja korvattu uudella joka seisoo kilometrien päässä pohjoisempana. Kaunis kirkko muuten tämä uusi, olen käynyt katsomassa.
Pannaan oikein kuva, sillä mitä sitä muuten digikameraa kanniskelisi ellei siitä voisi näytillekin pistää? Yläneen kirkko on siinä mielessä kiinnostava tapaus, että siitä vuorostaan on Nousiaisen kirkkoon samainen 33.3 km matka. Matka ei suinkaan pääty tähän, sillä Nousiaisten kirkolta olisi vuorostaan matkaa Järppilän kartanoon 33.6 km. Kartanohan on myös historiallinen, ja silläkin lienee kenties ollut omat kappelinsa, mutta linnoitusvarustukset ainakin. Ehkä mäki nimeltään Linnaluoto on ollut sellainen – ainakin siitä olisi matkaa Nousiaisen kirkolle 33.1 km.
|
|
|
|
Salaperäinen mittapiste
Ylläoleva on tuttua asiaa, ja ihmetellä sopii miksi näitä samoja juttuja aina vaan jaanataan? Syy on se, että vaikka nämä tekevätkin pitkänomaisen 33.3km käsittävät ketjut, on kaikilla myös yhteinen piste jota kutsumme vain työnimellä P1. Sillä kaikki nämä kirkot tekevät kaaren, tai jopa ympyrän, ja jos niiden keskelle tekee kuvitteellisen pisteen nimeltään P1, on tästä pisteestä kaikkiin näihin kohteisiin samainen 33.3 km matka – noin sadan metrin heitolla suuntaan ja toiseen. Katsotaanpa: pisteestä P1 on 33.3 km matka niin Raumalle, Euran Luistariin, Yläneen kappelniitylle, kuin myös Nousiaisen kirkkoon. On mielenkiintoista havaita että Rauman ja Nousiaisen kirkot ovat täysin samalla linjalla P1 nähden, jos mittana käyttää Nousiaisen ensimmäisen kirkon paikkaa. Tällöin on oletettavissa, että mikäli Järppilän kartanoalueella on ammoin sijainnut jokin kappeli, se on myös ollut linjassa Euran kanssa. Kuva selvittänee asiaa.
|
|
|
|
Hautvuoren linnavuori – yhdistävä piste?
Vaan mitä sijaitsee pisteessä P1? Ei oikeastaan mitään, sillä keskipiste osuu vanhaan merenlahteen, josta sitten maannouseman myötä on tullut järvi, josta vuorostaan suo, jonka sitten on joku kuivannut pelloksi. Kyseinen pelto sijaitsee Latitilan itäpuolella ja on nimeltään Rautasuo. Mielenkiintoinen paikka eikä vähiten siksi, että tuon kuivaneen muinaisjärven (tai merenlahden) kaikki rannat tuntuvat olevan täynnänsä mitä ihmeellisempiä kiviröykköitä. Lähin paikka tästä pisteestä näkyisi olevan linnavuori nimeltään Hautvuori. Melko mystinen jopa sattumaksi.
|
|
|
|
Muinaiskaupunkien mittasuhteita
Oikeastaan tässä ei ole kaikki, vaan on kenties olemassa vanhempikin kerrostuma, jota on aina väliin ohimennen mainittukin. Kyse on mitasta jonka pituus on 57.1 km. Keskipisteenä Nousiainen, paikka joka jo varhaisella rautakaudella kantoi Kurkelan muinaiskaupungin nimeä. Tästä on 57.1 km Rikalan muinaiskaupunkiin, ja Euran Luistarin rautakautiseen asuinkeskittymään 57.1 km. Kun aloimme tutkimaan asiaa tarkemmin, paljastui että myös Köyliönsaari sijaitsee tällä etäisyydellä. melkoinen bonuskin löytyi. Nousiaisten Mäksmäeltä on Putsaaren Kappelinvuorelle tasan 57.1 km, notkossa piilossa olevaan kappeliin on n. 180 m enemmän. Kerrotaan, että Putsaari on siirtynyt länteen päin, koska saaren läsirannalle on juntattu koukku, jonka avulla jäänmurtajat ovat mitanneet vetokykyään.
|
|
|
|
Arvoituksen jäljillä
Eli ymmärrätte että tässä alueessa on jotakin syvän kiehtovaa. Joka kerta tuntuu siltä kuin geometrinen arvoitus olisi juuri ratkeamassa, mutta kerta toisensa jälkeen arvoitus tuntuu vain syvenevän. Aina näkee ilmiön tarkoituksellisuuden, mutta kokonaiskuva motiiveineen on edelleen hämärän peitossa. Varmaa on vain että mikään arkinen vastaus ei selitä tätä kaikkea, mutta jonkinlaisen konsensuksen olemme saavuttaneet. Kyse saattaa olla rautakautisesta pitäjäkuninkaiden hallinta- ja nautintaalueista, jotka tarkemmassa syynäyksessä jakaantuvat kukin omaan lohkoonsa. Kolmioiden ja vinoneliöiden viivastoksi, joita yhdistävät yhdet ja samat mittauspisteet. Esitetyn perusteella on melko selvää, että kolmiomittaus on osattu jo rautakaudella. Ajanjaksolla jolloin täällä kuviteltiin asustavan vain murisevia metsäläisiä.
|
|
|
Varsinais-Suomen geometriaa
